FINRISKI-laskuri on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä riskiarviointityökalu, joka laskee todennäköisyytesi sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana. Laskuri perustuu yli 20 000 suomalaisen väestötutkimusaineistoon, ja se antaa riskiarvion neljällä eri tasolla: pieni, kohtalainen, suuri ja erittäin suuri. Tässä artikkelissa käymme läpi laskurin käyttöä, tarvittavia tietoja ja tulosten tulkintaa.
Mikä on viimeisin vahvistettu tieto FINRISKI-laskurista?
Miten FINRISKI-laskuri toimii?
FINRISKI-laskuri arvioi sydäninfarktin, aivoverenkiertohäiriön ja näiden yhdistelmän todennäköisyyttä seuraavan kymmenen vuoden aikana (Terveyskirjasto). Laskuri käyttää riskinarvioinnissa seuraavia tietoja:
- Sukupuoli ja ikä
- Kokonaiskolesteroli ja HDL-kolesteroli (mmol/l)
- Systolinen verenpaine (mmHg)
- Tupakointitilanne
- Diabetes (kyllä/ei)
- Sukuhistoria: vanhemman sydäninfarkti ennen 60 vuoden ikää tai aivohalvaus ennen 75 vuoden ikää (Terveyskirjasto)
Näin käytät FINRISKI-laskuria vaihe vaiheelta:
- Kerää tarvittavat tiedot. Tarvitset viimeisimmät verenpaine- ja kolesteroliarvosi, jotka saat terveystarkastuksesta.
- Siirry THL:n FINRISKI-laskuriin. Laskuri on saatavilla THL:n verkkosivuilla osoitteessa thl.fi.
- Syötä tietosi laskuriin. Valitse ensin sukupuoli ja syötä ikä, verenpaine, kolesteroliarvot, tupakointitieto, diabetes- ja sukuhistoria.
- Tarkastele tuloksia. Laskuri näyttää erikseen sydäninfarktin, aivoverenkiertohäiriön ja yhdistetyn päätetapahtuman riskin (Terveyskirjasto).
- Vertaa tuloksiasi. Laskuri vertaa riskiäsi sekä optimaaliseen tilanteeseen että samanikäisen ja samaa sukupuolta olevan suomalaisen keskimääräiseen riskiprofiiliin.
Mitä uutta FINRISKI 2.0 -versiossa on?
FINRISKI 2.0 on uusin versio riskilaskurista, ja se on entistä tarkempi. Lääkärilehden mukaan uusi versio vähentää sattuman osuutta aiempaan verrattuna. Laskuri perustuu laajaan suomalaiseen väestötutkimukseen, jonka aineisto on kerätty satunnaisotoksilla Suomen kolmelta alueelta vuosina 1982, 1987 ja 1992 (PubMed).
Kokeile FINRISKI 2.0 -laskuria THL:n verkkosivuilla ja keskustele tuloksista lääkärin kanssa.
Mitkä viralliset lähteet vahvistavat keskeiset väitteet FINRISKI-laskurista?
THL asiantuntijalähteenä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää ja kehittää FINRISKI-laskuria osana laajempaa FINRISKI-tutkimusta, joka on seurannut suomalaisten terveyttä 1970-luvulta lähtien. Laskuri on ollut käytössä Suomessa vuodesta 2007 (PubMed). Tutkimus on tuottanut aineiston, johon laskuri perustuu, ja THL päivittää laskuria uuden tutkimustiedon valossa.
"FINRISKI-laskuri on THL:n ylläpitämä työkalu sydän- ja verisuonitautien riskin arviointiin."
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Lääkärilehden artikkeli uudesta versiosta
Lääkärilehti on raportoinut uuden FINRISKI 2.0 -version tarkkuudesta ja luotettavuudesta. Artikkeli vahvistaa, että uusi versio on entistä tarkempi ja sattuman osuus tuloksissa on pienempi. FINRISKI 2.0 julkaistiin vuonna 2020, ja se on nyt suositeltava versio riskinarviointiin.
"Uusi FINRISKI 2.0 -laskuri on entistä luotettavampi ja sattuman osuus on pienempi."
- Lääkärilehti (tieteellinen julkaisu)
THL:n FINRISKI-tutkimus on tuottanut aineistoa suomalaisten terveydestä 1970-luvulta lähtien, ja laskuri on ollut käytössä vuodesta 2007 (PubMed).
Mikä on edelleen epäselvää tai vahvistamatonta FINRISKI-laskurista?
Laskurin rajoitukset
Vaikka FINRISKI-laskuri on luotettava työkalu, sillä on rajoituksensa. Laskuri ei ota huomioon perinnöllisiä tekijöitä eikä kaikkia elintapoja, kuten ruokavaliota, liikuntaa tai stressitasoa. Lisäksi laskurin tarkkuutta eri väestöryhmillä ei ole täysin vahvistettu. Yksilöllinen tulkinta voi vaihdella, ja tulosten arviointi vaatii joskus ammattilaisen apua.
- Ei huomioi perimää. Laskuri ei ota huomioon kaikkia perinnöllisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
- Elintapojen rajallinen huomiointi. Vaikka tupakointi huomioidaan, muut elintavat kuten ruokavalio ja liikunta eivät sisälly laskuriin (Terveyskirjasto).
- Suuri riski ei ole diagnoosi. Korkea riskiluokitus ei tarkoita varmaa sairastumista, vaan se on tilastollinen todennäköisyys.
Yksilöllisen riskin tulkinta
Laskurin tulokset perustuvat väestötason tilastoihin, ja yksilöllinen tarkkuus voi vaihdella. Tulkinta vaatii joskus ammattilaisen apua, erityisesti jos riski on suuri tai erittäin suuri. THL suosittelee keskustelemaan tuloksista lääkärin kanssa, jotta riskitekijöitä voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti.
Terveyskirjaston ohjeen mukaan yli 10 prosentin riskituloksesta tulisi keskustella lääkärin kanssa (Terveyskirjasto).
"Tutkimus on tuottanut aineiston, johon laskuri perustuu."
- THL:n FINRISKI-tutkimusryhmä (väestötutkimusasiantuntija)
Huomioitavaa: FINRISKI-laskuri on täysin ilmainen ja avoin kaikille käyttäjille. Löydät sen THL:n verkkosivuilta, eikä sen käyttö vaadi kirjautumista tai henkilötietojen luovuttamista. Laskuri on työkalu oman terveyden arviointiin, ei korvaa lääkärin tekemää tutkimusta.
Riskin uudelleenarviointi: Jos FINRISKI-laskuri antaa korkean tai erittäin korkean riskituloksen, varaa aika terveydenhuollon ammattilaiselle. Laskuri ei ota huomioon kaikkia terveystekijöitä, kuten perinnöllisiä sairauksia, eikä se huomioi elämäntapamuutosten vaikutusta riskiin. Tulokset ovat suuntaa antavia ja ne tulee aina varmistaa ammattilaisen kanssa.
helda.helsinki.fi, academic.oup.com, utupub.fi, journal.fi, sciencedirect.com, utupub.fi
Usein kysytyt kysymykset
Mikä FINRISKI-laskuri on?
FINRISKI-laskuri on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä työkalu, joka arvioi riskiäsi sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana. Laskuri perustuu laajaan suomalaiseen väestötutkimukseen.
Miten FINRISKI-laskuri toimii?
Laskuri laskee riskisi käyttämällä tietojasi, kuten ikää, sukupuolta, tupakointitilannetta, verenpainetta, kolesteroliarvoja, diabetesta ja sukuhistoriaa. Se vertaa tuloksiasi sekä optimaaliseen tilanteeseen että samanikäisten suomalaisten keskimääräiseen riskiprofiiliin (Terveyskirjasto).
Mitä tietoja tarvitaan FINRISKI-laskurin käyttöön?
Tarvitset seuraavat tiedot: sukupuoli, ikä, kokonaiskolesteroli (mmol/l), HDL-kolesteroli (mmol/l), systolinen verenpaine (mmHg), tupakoitko (kyllä/ei), sairastatko diabetesta (kyllä/ei) ja sukuhistoria vanhempien sydäninfarktista tai aivohalvauksesta (Terveyskirjasto).
Missä FINRISKI-laskuria voi käyttää?
FINRISKI-laskuri on saatavilla THL:n verkkosivuilla osoitteessa thl.fi. Laskuri on ilmainen ja avoin kaikille käyttäjille ilman kirjautumista.
Mitä tarkoittavat FINRISKI-laskurin tulokset?
Laskuri antaa riskiarvion neljällä tasolla: pieni, kohtalainen, suuri ja erittäin suuri. Tuloksissa esitetään erikseen sydäninfarktin, aivoverenkiertohäiriön ja yhdistetyn päätetapahtuman riski. Laskuri vertaa tuloksiasi myös optimaaliseen tilanteeseen (Terveyskirjasto).
Miten FINRISKI 2.0 eroaa aiemmasta versiosta?
FINRISKI 2.0 on uusin versio, joka on entistä tarkempi ja vähentää sattuman osuutta tuloksissa. Se perustuu laajempaan ja ajantasaisempaan väestöaineistoon kuin alkuperäinen versio, joka otettiin käyttöön vuonna 2007 (PubMed).
Mitä tehdä, jos FINRISKI-laskuri antaa korkean riskin?
Terveyskirjaston ohjeen mukaan yli 10 prosentin riskituloksesta tulisi keskustella lääkärin kanssa. Korkea riski ei tarkoita varmaa sairastumista, mutta se on syy tarkastella elintapoja ja terveystekijöitä ammattilaisen avulla (Terveyskirjasto).
Lue myös: BRI eli kehonpyöreysindeksi – laskukaava ja tulkinta | Kalorilaskuri: Ilmainen työkalu painonhallintaan ja laihdutukseen