Avioeron ositus – miten omaisuus jaetaan, kuka sen tekee ja mitä se maksaa

Mikä on avioeron ositus?

Ositus on puolisoiden omaisuuden jako avioerossa. Avioliittolain mukaan ositus toimitetaan, kun avioeroasia on tullut vireille tai avioliitto on päättynyt ja jompikumpi puoliso vaatii sitä. Osituksessa kummankin puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta vähennetään hänen velkansa, nettosäästöt lasketaan yhteen ja summa jaetaan puoliksi. Puoliso, jonka säästö on suurempi, maksaa toiselle tasinkoa.

Ositus voidaan toimittaa heti, kun avioero on tullut vireille, eikä kuuden kuukauden harkinta-aikaa tarvitse odottaa. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avioehdon vuoksi avio-oikeutta toisen omaisuuteen, osituksen sijaan tehdään omaisuuden erottelu: kumpikin pitää omansa, ja vain yhteinen omaisuus jaetaan.

Onko avioerossa pakko tehdä ositus ja onko sillä määräaikaa?

Ositus ei käynnisty automaattisesti, vaan se tehdään, kun puoliso sitä vaatii. Jos ositusta ei tehdä, omaisuus pysyy sen nimissä, joka sen omistaa, mutta avio-oikeus toisen omaisuuteen säilyy. Siksi ositus kannattaa tehdä, vaikka ero olisi sovinnollinen ja omaisuutta vähän.

Ei vuoden määräaikaa, mutta uusi 10 vuoden raja

Väite, että ositus pitäisi tehdä vuoden kuluessa avioerohakemuksesta, ei pidä paikkaansa. Vuoden määräaika koskee itse avioeroa: avioeron toisen vaiheen vaatimus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta, muuten asia raukeaa.

Osituksessa on kuitenkin 1.6.2026 alkaen uusi aikaraja. Avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden kuluttua siitä, kun avioeropäätös on saanut lainvoiman, ja pesänjakajan hakeminen katkaisee vanhenemisen. Jos avioero on tullut lainvoimaiseksi ennen 1.6.2026, avio-oikeus vanhentuu aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

Vireilletulon jälkeen saatu omaisuus

Omaisuus, jonka puoliso ansaitsee, perii tai saa lahjaksi sen jälkeen, kun avioeroasia on tullut vireille, ei kuulu avio-oikeuden piiriin. Ositus tehdään siis vireilletulohetken omaisuudesta.

Mikä omaisuus kuuluu ositukseen?

Avioliittolain lähtökohta on, että avio-oikeus koskee kaikkea puolison omaisuutta, myös ennen avioliittoa hankittua omaisuutta, perintöä ja lahjoja. Omaisuus jää ositukseen kuulumattomaksi vain, jos se on suljettu pois avioehdolla tai lahjakirjan, testamentin tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksen ehdolla.

Miten velat käsitellään osituksessa?

Velkoja ei jaeta puoliksi. Kummankin puolison velat vähennetään hänen omasta avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan, ja vasta jäljelle jäävät nettosäästöt lasketaan yhteen. Yhteisestä velasta kumpikin puoliso vastaa velkojalle avioliittolain mukaan omasta ja toisen puolesta, vaikka velka olisi osituksessa sovittu toisen hoidettavaksi. Jos toinen haluaa vapautua yhteisestä lainasta, siihen tarvitaan pankin suostumus. Puoliso voi myös vaatia, että toisen osuus yhteisestä velasta maksetaan tai sille annetaan vakuus ennen omaisuuden jakoa.

Näin ositus lasketaan – esimerkki ja tasinko

Ositus lasketaan kolmessa vaiheessa: kummankin varoista vähennetään omat velat, nettosäästöt lasketaan yhteen ja summa jaetaan kahtia. Laskin esimerkin pariskunnalle, jolla ei ole avioehtoa.

Säästöt ovat yhteensä 160 000 euroa, joten kummankin osuus on 80 000 euroa. A:n säästö ylittää puolikkaan 40 000 eurolla, joten hän luovuttaa B:lle tasinkona 40 000 euron arvosta omaisuutta. Avioliittolain mukaan tasinkoa maksava puoliso saa valita, mitä omaisuutta hän luovuttaa, ja hän voi antaa omaisuuden sijaan myös rahaa osituksessa sovitun arvon mukaan. Tasingon saaja voi myös luopua tasingosta kokonaan tai osittain.

Osituksen sovittelu

Jos ositus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen puoliso saisi perusteetonta taloudellista etua, ositusta voidaan sovitella. Sovittelussa otetaan huomioon esimerkiksi avioliiton kesto ja se, kumpi on tuonut omaisuuden liittoon. Laissa ei ole kiinteää vuosirajaa: lyhyt liitto voi olla peruste sovittelulle, mutta se ratkaistaan aina tapauskohtaisesti.

Miten ositus tehdään itse?

Kun puolisot ovat yksimielisiä, ositus tehdään sopimusosituksena ilman tuomioistuinta. Itse tehty ositus on maksuton mahdollisia rekisteröinti- ja lainhuutomaksuja lukuun ottamatta, mutta sen muotovaatimukset on täytettävä tarkasti.

1. Kirjaa omaisuus ja velat vireilletulopäivän tilanteen mukaan: asunto, mökki, auto, osakkeet, rahastot, pankkitilit ja kaikki lainat.
2. Sovi arvot. Asunnon arvosta kannattaa pyytää välittäjän arvio, koska se ratkaisee tasingon suuruuden.
3. Laske säästöt ja tasinko yllä olevan esimerkin tavalla.
4. Laadi ositussopimus eli osituskirja, joka päivätään ja allekirjoitetaan, ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa sen oikeaksi.
5. Hoida omistusten siirrot: kiinteistön lainhuuto on haettava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun ositus on saanut lainvoiman, ja asunto-osakkeen omistus päivitetään taloyhtiöön tai huoneistotietojärjestelmään.
6. Harkitse rekisteröintiä. Ositussopimuksen rekisteröinti Digi- ja väestötietovirastoon on vapaaehtoista eikä vaikuta osituksen pätevyyteen. Maksu on 87 euroa vuonna 2026.

Avioehto taas on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon ennen kuin se tulee voimaan, ja senkin rekisteröintimaksu on 87 euroa vuonna 2026.

Jos sopua ei synny: pesänjakaja

Jos puolisot eivät pääse sopuun tai toinen ei osallistu, kumpi tahansa voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja on yleensä asianajaja, joka toimittaa osituksen: hän selvittää omaisuuden ja velat, kuulee molempia ja tekee osituksen. Tätä kutsutaan toimitusositukseksi.

Pesänjakajalla on oikeus saada palkkio ja korvaus kuluistaan puolisoilta. Palkkio määräytyy tehdyn työn mukaan, joten riitaisa ja monimutkainen ositus maksaa selvästi enemmän kuin sovinnollinen.

Jos puoliso on tyytymätön pesänjakajan toimittamaan ositukseen, sitä voi moittia nostamalla kanteen käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa osituksen toimittamisesta. Sen jälkeen ositus jää pysyväksi.

Paljonko avioeron ositus maksaa vuonna 2026?

Ositus voi maksaa nollasta tuhansiin euroihin. Hinta riippuu ennen kaikkea siitä, pääsevätkö puolisot sopuun. Kokosin viralliset maksut vuodelle 2026:

Asianajajan tai lakimiehen apu sopimusosituksessa laskutetaan yleensä tuntiperusteisesti, joten pyydä arvio etukäteen. Pienituloinen voi saada julkista oikeusapua, joka kattaa avustajan palkkiosta osan tai kokonaan tulojen ja varojen mukaan.

Eron jälkeen moni laskee budjetin uudelleen yhden tulon varaan. Talouden laskureilla näet esimerkiksi lainan kuukausierän, maksukyvyn yhdellä tulolla ja säästöjen kasvun.

Ositus ja verot

Avioliittolain mukaisesta osituksesta ei makseta lahjaveroa eikä tuloveroa. Myöskään tasingosta luopuminen avioeron osituksessa ei aiheuta lahjaveroa. Jos puoliso kuitenkin antaa toiselle rahaa tai omaisuutta yli lasketun tasingon ilman vastiketta, ylittävä osa on yleensä lahja.

Varainsiirtovero

Varainsiirtoveroa ei makseta, kun omaisuus jaetaan pesän omilla varoilla. Vero tulee maksettavaksi vain, jos vastikkeena käytetään muuta kuin jaettavaa omaisuutta. Laskettu tasinko voidaan maksaa omilla varoilla ilman veroa, kun luotettava osituslaskelma on tehty, mutta lasketun tasingon ylittävästä osasta maksetaan varainsiirtovero: kiinteistöstä 3 % ja asunto-osakkeesta 1,5 %. Ilman osituslaskelmaa vero voidaan määrätä koko ulkopuolisilla varoilla maksetusta määrästä.

Kun ositettu asunto myydään myöhemmin

Osituksessa saadun omaisuuden omistusaika ja hankintameno lasketaan sitä edeltäneestä saannosta, eli alkuperäisestä ostosta. Myös hankintameno-olettamaa voi käyttää. Jos tasingon ylittävä osuus on maksettu ulkopuolisilla varoilla, sen osuuden omistusaika alkaa osituksesta. Myyntivoiton veron voi arvioida asunnon myynnin verolaskurilla.

Yhteinen koti ja asuntolaina erossa

Yhteinen koti on useimmiten osituksen suurin yksittäinen asia. Vaihtoehtoja on käytännössä kolme: asunto myydään ja rahat jaetaan, toinen lunastaa toisen osuuden tai asunto jää yhteisomistukseen joksikin aikaa. Jos toinen jää asuntoon, asunnon arvo ratkaisee tasingon, joten asunnon käyvän arvon määrittäminen erossa kannattaa tehdä huolella.

Lunastajan on yleensä otettava yhteinen asuntolaina omiin nimiinsä, ja pankki arvioi silloin maksukyvyn pelkillä hänen tuloillaan. Ennen neuvotteluja kannattaa laskea, paljonko asuntolainaa yhdellä tulolla voi saada ja mikä kuukausierä olisi. Asuntolainojen nykyiset ehdot, kuten 95 %:n lainakaton ja enintään 40 vuoden laina-ajan, kokosin asuntolainan vertailuun.

Jos laina siirtyy toiselle, se on samalla hyvä hetki vertailla marginaalia, koska pankki tekee joka tapauksessa uuden luottopäätöksen. Asuntolainan kilpailutus onnistuu myös vanhalle lainalle. Kun kaikki on sovittu, muista lainhuudon 6 kuukauden määräaika, jos osituksessa siirtyy kiinteistö, ja tarkista uuden lainan erä laskurisivun työkaluilla.