Velkakello 2026 – Suomen valtionvelka nyt, näin velkakello lasketaan ja vertailu muihin maihin

Paljonko Suomella on velkaa?

Valtiokonttorin mukaan Suomen valtionvelka oli syyskuun 2026 lopussa 201,5 miljardia euroa, mikä tekee 35 513 euroa jokaista suomalaista kohden. Vuoden 2025 lopussa velkaa oli 187,7 miljardia euroa eli 66,7 % bruttokansantuotteesta, kun vuotta aiemmin velkasuhde oli 61,2 %.

Bruttolainanotto on paljon nettolainanottoa suurempi, koska valtio ottaa uutta lainaa myös erääntyvien lainojen maksamiseen. Velkaa kasvattaa vain nettolainanotto, eli se osa, jolla katetaan valtion menojen ja tulojen erotus.

Miten valtionvelka on kehittynyt viime vuosina?

Velan kasvu on kiihtynyt. Vuonna 2024 valtion nettolainanotto oli 12,6 miljardia euroa ja vuonna 2025 jo 17,8 miljardia euroa. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen nousi samaan aikaan 61,2 prosentista 66,7 prosenttiin, ja koko julkisen velan suhde Eurostatin mukaan 82,4 prosentista 88,5 prosenttiin.

Korkomenot laskivat vuonna 2025, vaikka velka kasvoi, koska velan keskimääräinen kustannus laski. Valtiokonttori myös pidensi velan keskimääräistä korontarkistusaikaa, joten markkinakorkojen nousu siirtyy valtion korkomenoihin vähitellen eikä kerralla.

Miten velkakello toimii ja lasketaan?

Velkakello on laskuri, joka arvioi valtionvelan määrän reaaliajassa. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin velkakello laskee velan kaavalla: valtionvelka edellisen vuoden lopussa + talousarvion mukainen nettolainanotto / 365 × kuluneiden päivien määrä. Laskuri siis jakaa koko vuoden lainanoton tasaisesti jokaiselle päivälle.

Laskin saman tahdin Valtiokonttorin toteutuneista luvuista. Vuoden 2026 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana velka kasvoi 187,7 miljardista 201,5 miljardiin euroon eli 13,8 miljardia euroa 273 päivässä. Se tekee keskimäärin:

• noin 50,5 miljoonaa euroa päivässä
• noin 2,1 miljoonaa euroa tunnissa
• noin 585 euroa sekunnissa.

Todellisuudessa velka ei kasva tasaisesti sekunti sekunnilta vaan portaittain, sitä mukaa kuin valtio laskee liikkeeseen uusia lainoja ja maksaa vanhoja pois. Velkakellon luku on siksi arvio. Toteutunut velan määrä selviää Valtiokonttorin julkaisemista kuukausiluvuista.

Valtionvelka vai julkinen velka – mitä velkakello näyttää?

Velkakello näyttää valtionvelkaa eli valtion budjettitalouden velkaa. Kansainvälisissä vertailuissa käytetään kuitenkin julkisyhteisöjen velkaa, jota kutsutaan myös EMU-velaksi. Siihen kuuluvat valtion lisäksi muun muassa kunnat ja hyvinvointialueet.

Eurostatin mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka oli vuonna 2025 yhteensä 248,4 miljardia euroa eli 88,5 % bruttokansantuotteesta. Luku on selvästi valtionvelan 66,7 prosenttia suurempi, joten velkauutisia lukiessa kannattaa tarkistaa, kumpaa mittaria niissä käytetään.

Suomen velka verrattuna muihin EU-maihin

Julkisyhteisöjen velalla mitattuna Suomen velkasuhde oli vuonna 2025 hieman euroalueen keskiarvoa ja selvästi koko EU:n keskiarvoa korkeampi:

EU:n perussopimuksen viitearvo julkiselle velalle on 60 % bruttokansantuotteesta. Suomi ylittää sen selvästi, kun taas naapurimaista Ruotsi ja Viro jäävät reilusti alle.

Euroina suurimmat velat EU:ssa ovat Ranskalla (3 460 miljardia euroa), Italialla (3 096 miljardia euroa) ja Saksalla (2 838 miljardia euroa). Koko EU:n julkinen velka oli 15 374 miljardia euroa, josta Suomen osuus oli noin 1,6 %.

Mikä on maailman velkaisin maa?

Velkaisuutta voi mitata euroina tai dollareina tai suhteessa talouden kokoon, ja vastaus riippuu mittarista:

• Suhteessa bruttokansantuotteeseen suurista talouksista velkaisin on Japani. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan sen julkinen velka oli vuonna 2025 noin 206,5 % BKT:sta. IMF:n vuoden 2025 luvuissa Japania korkeampi velkasuhde on vain Venezuelalla, 308,7 %.
• Absoluuttisesti eniten velkaa on Yhdysvalloilla. Yhdysvaltain valtiovarainministeriön mukaan liittovaltion velka oli 6.10.2026 noin 40 273 miljardia dollaria. IMF:n mukaan maan julkinen velka oli vuonna 2025 noin 123,9 % BKT:sta.
• Kiinan julkinen velka oli IMF:n mukaan vuonna 2025 noin 99,2 % BKT:sta.

Velkasuhde kertoo velan kantokyvystä paremmin kuin pelkkä summa, koska suuri talous pystyy kantamaan enemmän velkaa kuin pieni. Siksi velkakellon miljardit kannattaa aina suhteuttaa bruttokansantuotteeseen tai asukaslukuun.

Mitä valtionvelka tarkoittaa minulle?

Valtionvelka ei ole kenenkään henkilökohtaista velkaa, eikä sitä peritä kansalaisilta suoraan. Se vaikuttaa silti arkeen korkomenojen kautta. Vuonna 2025 valtio maksoi velastaan korkoja 3,0 miljardia euroa, mikä tekee noin 8,2 miljoonaa euroa päivässä ja noin 530 euroa asukasta kohden vuodessa. Korkomenot maksetaan verotuloilla, ja ne ovat pois muista menoista.

Valtion velan efektiivinen kustannus oli vuoden 2025 lopussa 1,86 %, ja 10 vuoden valtionlainojen keskikorko oli vuonna 2025 3,02 %. Kotitaloudet maksavat lainoistaan enemmän: Suomen Pankin mukaan asuntolainakanta oli elokuun 2026 lopussa 105,4 miljardia euroa ja sen keskikorko 3,04 %, ja kulutusluottoja kotitalouksilla oli 17,4 miljardia euroa. Asuntolainojen korot seuraavat euriboria, jonka kehitystä voit seurata sivulla euribor tänään.

Valtionvelan korkoon et voi vaikuttaa, mutta oman lainasi korkoon voit. Lainojen kilpailutus näyttää, saisitko saman summan nykyistä halvemmalla.

Mitä tehdä, jos omaa velkaa on paljon?

Valtio voi rahoittaa erääntyvät lainansa uudella lainalla, mutta kotitaloudelle sama keino toimii vain, jos uusi laina on vanhaa edullisempi. Kokosin keinot järjestykseen:

• Selvitä kokonaisuus. Listaa velat, korot, kuukausierät ja eräpäivät. Mitä nykyiset lainat maksavat yhteensä, näet lainalaskurilla.
• Yhdistä kalliit luotot. Useat pienet korkeakorkoiset luotot voi maksaa pois yhdellä yhdistelylainalla. Hyötyä syntyy vain, jos uuden lainan todellinen vuosikorko on vanhoja pienempi.
• Vertaa tarjouksia. Kun kilpailutat lainan, sama hakemus menee yli 20 pankille ja rahoitusyhtiölle, ja näet tarjousten todelliset vuosikorot rinnakkain.
• Hae apua ajoissa. Oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta on maksutonta, ja sen järjestää valtio. Neuvonnasta ei saa rahaa, mutta se auttaa arjen raha-asioissa, veloissa ja velkajärjestelyn hakemisessa.

Jos velkoja ei pysty maksamaan tuloilla lainkaan, ratkaisu voi olla käräjäoikeuden vahvistama velkajärjestely. Sen edellytykset ja kulun käyn läpi sivulla velkajärjestely 2026.