Vesijalanjälki laskuri – näin lasket oman vesijalanjälkesi ja pienennät sitä

Mikä on vesijalanjälkilaskuri ja mistä sen löytää?

Vesijalanjälkilaskuri löytyy vesi.fi-palvelusta, jonka tietosisällön tuottavat Suomen ympäristökeskus (Syke) ja muut vesiasioiden viranomaiset. Laskurin on kehittänyt Syke. Se kysyy tietoja sekä sinusta henkilökohtaisesti että kotitaloudestasi, vertaa tulosta suomalaisten keskimääräiseen vesijalanjälkeen ja antaa lopuksi vinkkejä oman kulutuksen vähentämiseen.

Laskuri jakaa kysymykset kahteen osaan:

• Suora vedenkäyttö: peseytyminen, ruoanlaitto, astioiden pesu, pyykinpesu ja muu vedenkäyttö.
• Piilovesi: elintarvikkeet, pukeutuminen, kodin tavarat, liikkuminen, kulttuuri ja vapaa-aika sekä asuminen.

Vesi.fi:n mukaan vedenkäyttö kotona on vain hyvin pieni osa henkilökohtaista vesijalanjälkeä, joten piiloveden osio ratkaisee tuloksen.

Näin käytät vesijalanjälkilaskuria

1. Avaa vesi.fi-palvelun vesijalanjälkilaskuri.
2. Kun laskuri kysyy kotitalouden kulutusta, ilmoita koko talouden määrä. Laskuri jakaa luvut automaattisesti asukasmäärällä.
3. Vastaa suoraa vedenkäyttöä koskeviin kysymyksiin: peseytyminen, ruoanlaitto, tiskaus ja pyykinpesu.
4. Vastaa piiloveden kysymyksiin: ruokavalio, vaatteet, kodin tavarat, liikkuminen, vapaa-aika ja asuminen.
5. Vertaa tulosta suomalaisten keskiarvoon ja katso, mistä osa-alueesta suurin osa kertyy.

Suoran kulutuksen arvio tarkentuu, jos tiedät taloutesi vedenkulutuksen vesilaskusta tai vesimittarista. Jaa vuoden kulutus kuutioina asukasmäärällä ja 365 päivällä, niin saat litramäärän henkeä kohden päivässä. Kuutiomäärän ja hinnan saat laskettua vesilaskulaskurilla.

Mikä on vesijalanjälki – suora vesi ja piilovesi

Vesijalanjälki kertoo, paljonko vettä kuluu kaiken sen tuottamiseen, mitä ihminen käyttää. Siihen lasketaan hanasta otettu vesi ja piilovesi eli vesi, joka on kulunut ruoan, vaatteiden, tavaroiden ja energian tuotannossa niiden elinkaaren aikana. Valtioneuvoston tiedotteen esimerkeissä litran maitoa valmistamiseen tarvitaan 1 000 litraa vettä ja farkkujen valmistamiseen 8 000 litraa.

Piilovesi kuluu usein muualla kuin Suomessa. Valtioneuvoston mukaan suomalaisten vesijalanjäljestä reilu puolet muodostuu ulkomailla. Siksi oma vesijalanjälki voi olla suuri, vaikka kotona kuluisi vähän vettä ja Suomessa vettä riittää.

Sininen, vihreä ja harmaa vesi – mistä vesijalanjälki koostuu?

Vesijalanjäljen laskennassa vesi jaetaan yleensä kolmeen osaan:

• Sininen vesi on pinta- ja pohjavedestä otettua vettä, esimerkiksi kasteluun, teollisuuteen ja kotitalouksiin.
• Vihreä vesi on sadevettä, jonka kasvit käyttävät kasvaessaan.
• Harmaa vesi kuvaa vesimäärää, joka tarvittaisiin laimentamaan tuotannon päästöt vesistössä hyväksyttävälle tasolle.

Jaottelu selittää, miksi saman tuotteen vesijalanjälki vaihtelee tuotantopaikan mukaan: sadevedellä kasvanut puuvilla kuormittaa vesivaroja eri tavalla kuin kuivalla alueella kasteltu. Laskurin käyttäjän ei tarvitse erotella näitä, sillä laskuri arvioi piiloveden kulutustottumusten perusteella.

Paljonko on suomalaisen keskimääräinen vesijalanjälki?

Jyväskylän yliopiston POLKU 2.0 -hankkeen mukaan suomalaisen päivittäinen vesijalanjälki on lähes 4 000 litraa, ja siitä vähintään puolet tulee ulkomaisten tuotteiden piilovedestä. Vuodessa se tekee noin 1 460 kuutiota henkeä kohden. Kotona käytetty vesi on tästä vain pieni osa: valtioneuvoston mukaan suomalaisten kokonaisvedenkulutuksesta vain kolme prosenttia syntyy kotitalouksissa.

Verkossa näkee myös lukua 4 000 kuutiota vuodessa, mutta siinä yksiköt ovat sekoittuneet: lähes 4 000 litraa päivässä on vuodessa noin 1 460 kuutiota. Kotona käytetyn veden osuus 120 ÷ 4 000 = 3 % vastaa valtioneuvoston lukua.

Paljonko vettä kulutat kotona?

Motivan vuosien 2019–2020 tutkimuksessa keskimääräinen vedenkulutus oli 120 litraa henkeä kohden vuorokaudessa. Siitä 65 % oli kylmää ja 35 % lämmintä vettä. Suihku on suurimpia yksittäisiä kohteita: 12 litran minuuttivirtaamalla viiden minuutin suihku kuluttaa 60 litraa ja 18 litran virtaamalla 90 litraa.

• Tippuva hana, josta valuu puoli desilitraa minuutissa, hukkaa viikossa noin 500 litraa.
• Kylpyammeeseen kuluu Motivan mukaan viisi kertaa enemmän vettä kuin suihkuun.
• Nykyaikaiset WC-istuimet kuluttavat alle puolet vanhojen mallien vedestä.
• Lämmin vesi on noin kolme kertaa kylmää kalliimpaa, joten lyhyempi suihku näkyy sekä vesi- että energialaskussa. Motivan mukaan perheen suihkukulut voivat nousta yli 1 000 euroon vuodessa.
• Paineenalennusventtiilillä vedenpaine pidetään 3–4 baarissa, jolloin hanoista ja suihkusta ei virtaa turhaa vettä.

Lämpimän veden energiankulutuksen ja hinnan voit laskea veden lämmityksen laskurilla, ja muut kodin kulut Finaron laskureilla.

Esimerkki: kahden hengen talouden vesijalanjälki

Laskin esimerkin keskiarvoluvuilla. Kahden hengen talous, joka kuluttaa Motivan keskiarvon verran, käyttää kotona 2 × 120 = 240 litraa päivässä eli noin 87,6 kuutiota vuodessa. Jos kummankin vesijalanjälki on suomalaisten keskitasoa, yhteensä lähes 8 000 litraa päivässä, kotona käytetty vesi on siitä vain noin 3 %.

Jos talous lyhentää molempien päivittäistä suihkua kahdella minuutilla 12 litran virtaamalla, säästö on 2 × 2 × 12 = 48 litraa päivässä ja noin 17,5 kuutiota vuodessa. Se näkyy vesilaskussa, ja koska suihkuvedestä osa on lämmintä, myös energialaskussa. Vertailun vuoksi yksien farkkujen valmistamiseen kuluu noin 8 000 litraa eli lähes puolet tästä vuoden säästöstä.

Esimerkistä näkee laskurin idean: kodin vedensäästö pienentää laskuja, mutta vesijalanjälki pienenee eniten ostoksista.

Miten pienennän vesijalanjälkeäni?

Koska suurin osa vesijalanjäljestä on piilovettä, isoimmat muutokset syntyvät ostoksista:

• Ruoka: laskurin piilovesiosiossa ruokavalio on oma kohtansa. Eläinperäisten tuotteiden vesijalanjälki on yleensä kasviksia suurempi, ja esimerkiksi litraan maitoa kuluu noin 1 000 litraa vettä.
• Vaatteet: harvemmat ja pitkäikäisemmät vaatteet. Yhdet farkut vastaavat noin 8 000 litraa.
• Kodin tavarat ja elektroniikka: korjaaminen, käytettynä ostaminen ja pidempi käyttöikä.
• Kotona: lyhyempi suihku, vettä säästävät hanat ja suihkut sekä vuotavien kalusteiden korjaus.

Kotona tehdyt säästöt pienentävät vesijalanjälkeä vähemmän kuin ostosten muutokset, mutta ne näkyvät suoraan vesi- ja sähkölaskussa. Jos siirrät säästyneet eurot säästöön, niiden kasvun näet korkoa korolle -laskurilla.

Mitä laskurin tulos kertoo?

Laskurin tulos on arvio. Piiloveden osuus perustuu siihen, miten kuvaat ruokavaliotasi, vaatteiden ja tavaroiden ostoja, liikkumista ja asumista, eikä esimerkiksi kuittien tarkkoihin tietoihin. Siksi tulosta kannattaa käyttää ennen kaikkea vertailuun: mikä osa-alue on omassa taloudessa suurin ja paljonko yksittäinen valinta sitä muuttaa.

Kun teet laskurin uudelleen esimerkiksi vuoden päästä samoilla periaatteilla, näet, ovatko muutokset vaikuttaneet. Suoran vedenkäytön kohdalla vertailukohta on helppo, koska vesimittarin tai vesilaskun kuutiot kertovat todellisen kulutuksen.

Vesijalanjälki, hiilijalanjälki ja ekologinen jalanjälki

Jalanjälkimittarit mittaavat eri asioita: vesijalanjälki vettä, hiilijalanjälki kasvihuonekaasupäästöjä ja ekologinen jalanjälki sitä maa- ja vesialaa, jota kulutuksen tuottamiseen tarvitaan. Tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, mutta ne osoittavat usein samoihin kohtiin: ruokaan, tavaroihin ja asumiseen.

Suomen ekologisesta jalanjäljestä ja sen pienentämisestä kerron ekologisen jalanjäljen oppaassa. Juomaveden tarpeen voit puolestaan laskea oppaassa kuinka paljon vettä päivässä, ja kaikki laskurit löydät laskurit-sivulta.