95 mm paneelin hyötyleveys – paneelilaskuri, menekki ja taulukot

Lyhyesti: mikä on 95 mm paneelin hyötyleveys?

95 mm paneelin hyötyleveys on yleensä 85 mm. Puuinfon taulukossa 95 mm leveän pontatun paneelin peittävä leveys on 85–88 mm, ja esimerkiksi Vaaran 95 mm UTV-ulkoverhouspaneelissa sekä useissa 14×95 ja 15×95 sisustuspaneeleissa se on 85 mm. Menekki on silloin 1000 / 85 = 11,76 juoksumetriä neliömetrille ilman hukkaa.

Tarkka luku kannattaa aina katsoa tuotekortista, koska poikkeuksiakin on: yhdessä 15×95-sisustuspaneelissa hyötyleveys on vain 80,97 mm.

Paneelien hyötyleveys ja menekki taulukkona

Kokosin taulukkoon yleisimmät paneelileveydet. Hyötyleveydet ovat Puuinfon paneloinnin taulukosta, ja 170 ja 195 mm:n arvot on täydennetty Vaaran UTV-paneelien tiedoilla.

Tuotekohtaisia esimerkkejä

Ero 85 ja 80,97 mm:n välillä näyttää pieneltä, mutta se muuttaa menekkiä 0,59 jm neliömetriä kohden. 40 neliön seinässä se tekee jo 23 juoksumetriä eli useamman paneelipaketin.

Mitä hyötyleveys tarkoittaa?

Hyötyleveys eli peittävä leveys on se osa paneelista, joka jää näkyviin, kun paneelit on asennettu ponttiin. Nimellisleveys taas on paneelin koko leveys pontteineen, ja sitä käytetään tuotteen nimessä, kuten 14×95.

Miten hyötyleveys eroaa nimellisleveydestä?

Ero syntyy pontista: paneelin toinen reuna menee edellisen paneelin uraan, joten osa leveydestä jää piiloon. Tavallisilla profiileilla ero on noin 7–12 mm, kuten taulukosta näkyy. Erikoisprofiileissa ero voi olla suurempi, minkä vuoksi valmistajan ilmoittama luku on varmin.

Miksi hyötyleveys ratkaisee menekin?

Jos lasket 95 mm paneelin menekin nimellisleveydellä, saat 1000 / 95 = 10,5 jm/m². Oikealla 85 mm:n hyötyleveydellä menekki on 11,8 jm/m², joten nimellisleveydellä laskettu määrä jää noin 10 % liian pieneksi ja paneeleja tilataan liian vähän.

Miten paneelin menekki lasketaan?

Paneelilaskurin kaava

• Menekki (jm/m²) = 1000 / hyötyleveys (mm)
• Tarvittava määrä (jm) = paneloitava pinta-ala (m²) × menekki × (1 + hukka)

Esimerkki: seinä on 3,6 m leveä ja 2,5 m korkea, ja siinä on 0,9 × 2,1 m oviaukko. Paneloitava ala on 9,0 − 1,89 = 7,11 m². 95 mm paneelilla, jonka hyötyleveys on 85 mm, tarve on 7,11 × 11,76 = 83,6 jm ja 10 %:n hukan kanssa 92,0 jm. Jos paketissa on esimerkiksi kuusi 2,7 metrin paneelia eli 16,2 jm, tarvitset 92,0 / 16,2 = 5,7 eli 6 pakettia.

Miten mitataan paneloitava pinta-ala?

Mittaa seinän leveys ja korkeus, jaa vinot ja porrastetut kohdat suorakulmioiksi ja kolmioiksi ja vähennä ikkuna- ja oviaukot. Pinta-alan laskemisen eri muodoille käyn läpi jutussa pinta-alan laskeminen neliömetreinä.

Kuinka paljon hukkaa varataan?

Puuinfon ohjeen mukaan hukka on normaalisti noin 10 %. PK-Puun ulkoverhousoppaassa hukkavaraksi neuvotaan 5–8 % umpinaiseen seinään ja 8–10 %, kun seinässä on aukkoja. Kattoon, vinoihin seiniin ja kapeisiin kohtiin kannattaa varata enemmän, koska leikkuupaloja jää enemmän.

Pikataulukko: montako juoksumetriä tarvitset?

Samalla kaavalla toimivia laskureita rahaan liittyviin laskelmiin löydät Finaron laskureista.

Mikä on paneelin koolausväli?

Koolausväli on koolausrimojen välinen etäisyys keskeltä keskelle mitattuna, ja se määrää, kuinka tiheästi paneelit kiinnitetään. Ulkoverhouksessa yleisin väli on 600 mm: Kuhmon AA-Puun asennusohjeessa koolausväli on enintään 600 mm, ja PK-Puun mukaan yleisimmin käytetään k600-jakoa. Samassa ohjeessa tuuletusraon syvyydeksi annetaan vähintään 22 mm.

Sisäpaneeleissa naulausrimat asennetaan Puuinfon mukaan yleensä 600 mm:n välein. Ohuemmilla paneeleilla väli voi olla tiheämpi, esimerkiksi Arvolistan 15×95-paneelin ohjeessa katon koolausväli on enintään 400 mm ja seinän enintään 600 mm. Tarkista suositus aina oman paneelisi asennusohjeesta.

Paljonko paneelit maksavat? Näin lasket hinnan

Paneeleja myydään yleensä juoksumetreittäin tai paketeittain, mutta vertailu kannattaa tehdä neliöhinnalla: neliöhinta = juoksumetrihinta × menekki. Leveämpi paneeli voi olla neliöltä edullisempi, vaikka sen juoksumetri maksaa enemmän.

Esimerkki kuvitteellisilla hinnoilla: jos 95 mm paneeli maksaa 2,00 €/jm, neliöhinta on 2,00 × 11,76 = 23,53 €/m². Jos 120 mm paneeli maksaa 2,40 €/jm, neliöhinta on 2,40 × 9,09 = 21,82 €/m². Leveämmässä paneelissa myös kiinnikkeitä tarvitaan vähemmän, koska paneeleja on neliöllä vähemmän.

Paljonko omakotitalon ulkoverhous maksaa?

Koko julkisivun hintaan vaikuttavat paneelien lisäksi koolaus, tuulensuoja, listat, maalaus, mahdollinen purku ja työ. Kun pyydät tarjouksia, anna kaikille sama määrittely: pinta-ala, paneelin profiili ja leveys sekä se, sisältyykö maalaus. Isompaan julkisivu- tai sisäremonttiin rahoitusvaihtoehdot löydät remonttilainojen vertailusta, ja lainalaskurilla näet kuukausierän eri laina-ajoilla.

Mitä puuta ulkoverhoukseen?

Suomessa ulkoverhouspaneelit tehdään useimmiten kuusesta, ja ne pintakäsitellään maalilla tai kuultavalla puunsuojalla. Lehtikuusi on luonnostaan kestävämpi, ja sen voi jättää käsittelemättä, jolloin se harmaantuu ajan myötä. Painekyllästettyä puuta eli kestopuuta käytetään kohteissa, joissa kosteusrasitus on suuri, kuten maata vasten.

Puulaji ei muuta hyötyleveyttä, vaan se riippuu profiilista. Saman nimellisleveyden kuusi- ja lehtikuusipaneelien menekki on siis sama, jos profiili on sama.

Paneelien asennus: työvaiheet lyhyesti

1. Koolaus: kiinnitä koolausrimat valmistajan ohjeen mukaiseen jakoon, ulkoverhouksessa enintään 600 mm:n välein, ja tarkista suoruus vesivaa'alla.
2. Tuuletusrako: ulkoverhouksen taakse jätetään tuuletusrako, Kuhmon AA-Puun ohjeessa vähintään 22 mm.
3. Paneelit: aloita suorasta linjasta ja tarkista linja muutaman paneelin välein, jotta virhe ei kasva seinän yläreunaan mennessä.
4. Viimeistely: nurkka- ja ikkunalistat sekä pintakäsittely valmistajan ohjeen mukaan.

Kun materiaalimäärä on laskettu, remontin kokonaisbudjetin ja mahdollisen rahoituksen voi laskea samalla tavalla. Lainan, säästämisen ja asumisen laskurit löydät laskurisivulta.