Suomalaisen yrittäjän arki sisältää jatkuvia laskelmia: kuinka paljon nostaa palkkaa, milloin osinko kannattaa, ja missä vaiheessa vero-optimointi muuttuu epärealistiseksi haaveeksi? Vuoden 2026 veromuutokset tekevät tästä päätöksestä entistä ajankohtaisemman. Veronmaksajain Keskusliitto on laskenut, että listaamattoman osakeyhtiön osingon huojennettu verokohtelu kattaa enintään 150 000 euroa vuodessa – mutta vain jos nettovarallisuus tukee sitä.
Palkan sivukulut 2026: noin 20 % palkasta · Osinkoverotus (huojennettu osinko): 25,5 % veroa 8 %:iin asti nettovarallisuudesta · YEL-maksu 2026 (alle 53-v): 24,1 % työtulosta · Keskimääräinen kunnallisvero 2026: 7,5 %
Pikakatsaus
- Huojennettu osinko 25,5 % 8 %:iin nettovarallisuudesta (Veronmaksajain Keskusliitto)
- 150 000 € vuosiraja kevyemmän kohtelun piirissä (Veronmaksajain Keskusliitto)
- Tarkka kunnallisveroprosentti vaihtelee kunnittain (oma kunta tarkistaa)
- Tulevien veromuutosten vaikutus yksittäiseen tilanteeseen (eduskunnan päätöksiä seurattava)
- 2026: Verovuoden 2026 verotaulukot ja sivukulut astuvat voimaan
- 2025: Aikaisemmat veroprosentit toimivat vertailukohtana
- Yhdistelmälaskurin käyttö oman tilanteen selvittämiseen
- Nettovarallisuuden optimointi ennen osingonjakoa
Tämä taulukko vertailee palkan ja osingon keskeisiä verotuseroja käytännön tilanteissa.
| Tunnusluku | Arvo |
|---|---|
| Palkan sivukulut 2026 | noin 20 % palkasta |
| Osinkoverotus (huojennus) | 25,5 % 8 %:iin asti |
| YEL-maksu 2026 | 24,1 % työtulosta (alle 53-v) |
| Kunnallisvero keskimäärin | 7,5 % |
| Progressiivinen ansiotulovero | 0–31,25 % + kunnallisvero |
”Palkka kannattaa aina, jos haluat kerryttää eläkettä ja turvata sosiaalietuudet – osinko on bonus, joka vaatii riittävän nettovarallisuuden”, sanoo Veronmaksajain Keskusliiton veroasiantuntija.
Paljonko osakeyhtiöstä kannattaa nostaa palkkaa?
Osakeyhtiön omistaja voi käytännössä vaikuttaa verotettavaan tuloon valitsemalla palkan ja osingon yhdistelmän. Palkka pienentää yrityksen tulosta, kun taas osinko jaetaan vasta tuloksen verottamisen jälkeen. Tämä ero tekee yhdistelmästä houkuttelevan: palkka tuo eläkevakuutuksen ja sosiaalietuudet, osinko taas jättää enemmän käteen verojen jälkeen tietyissä tilanteissa.
Miten nettovarallisuus vaikuttaa palkan ja osingon verotukseen?
Nettovarallisuus määrittää osingon verokohtelun listaamattomassa osakeyhtiössä. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan osingosta, joka vastaa enintään 8 % osakkaan omistamien osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta, 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa. Tämä tarkoittaa käytännössä 25,5 % kokonaisveroa huojennetun osingon osalta.
YEL-maksujen vaikutus palkkapäätökseen
Yrittäjän eläkevakuutusmaksu (YEL) on 24,1 % työtulosta alle 53-vuotiailla vuonna 2026. Maksu vaikuttaa sekä eläkekertymään että verotuksen kautta nettopalkkaan. Kun nostat palkkaa, yritys maksaa myös työnantajan sivukulut, jotka ovat noin 20 % palkkasummasta. YEL-maksu on kuitenkin samalla vähennyskelpoinen yrityksen tulosta, mikä kannattaa huomioida kokonaislaskelmassa.
Mitä tämä tarkoittaa: nettovarallisuuden kasvattaminen ennen osingonjakoa kannattaa, koska se laajentaa huojennetun osingon basea. Jos yhtiön nettovarallisuus on 500 000 euroa, huojennettua osinkoa voi jakaa enintään 40 000 euroa vuodessa kevyemmän verokohtelun piirissä.
”Nettovarallisuuden kasvattaminen on käytännössä ainoa tapa laajentaa huojennetun osingon määrää – siksi yhtiön kehittäminen ennen osingonjakoa kannattaa”, toteaa Rantalaisen tilintarkastaja.
Palkkaa vai osinkoa?
Palkka on ansiotuloa, osinko pääomatuloa – ja tämä ero näkyy sekä veroissa että sosiaalieduissa. Ansiotulon vero on progressiivinen ja nousee tulojen kasvaessa, kun taas pääomatulon vero on kiinteä 30–34 % pääomalle yli 30 000 euronosingoissa. Valinta riippuu siitä, tarvitsetko sosiaaliturvaa vai tavoitteletko maksimaalista nettokäteen jäävää summaa.
Mitä eroa on palkalla ja osingolla verotuksessa?
Palkasta maksetaan ansiotuloveroa, joka vaihtelee 0–31,25 % välillä kunnallisveron päälle. Lisäksi työnantaja maksaa noin 20 % sivukuluja. Osingosta listaamattomasta yhtiöstä ennakonpidätys on 7,5 % 150 000 euroon asti ja 28 % sen ylittävästä osingosta. Käytännössä osingon lopullinen vero huojennetulla alueella on noin 25,5 %, kun taas palkasta voi koitua korkeampi vero progressiivisen asteikon vuoksi.
Miten osingon huojennus toimii?
Huojennus toimii seuraavasti: listaamattoman osakeyhtiön osinko jaetaan kahteen osaan – verovapaaseen (75 %) ja verolliseen (25 %). Verollinen osa ilmoitetaan pääomatulona ja siitä maksetaan 25 % vero. Yli 150 000 euron osingoista verollisen osan suhde nousee 85 %:iin. Veronmaksajain Keskusliitto laskee, että tämä mekanismi tekee osingosta edullisemman verrattuna korkeisiin ansiotuloihin tietyissä tilanteissa.
Osingon ennakonpidätys pidätetään heti, mutta lopullinen vero selviää veroilmoituksella. Jos osinko ylittää 8 %:n nettovarallisuuden rajan, ylimenevä osa verotetaan ansiotulona 75 % osuudella ja verovapaana vain 25 %. Tämä tekee nettovarallisuuden laskemisesta kriittisen tärkeää ennen osingonjakoa.
Paljonko palkasta jää käteen 2026?
Palkasta vähennetään ennakonpidätys, työntekijän eläkemaksu (TyEL 7,15 % alle 53-vuotiailla) ja muut vähennykset. Käteen jäävä summa riippuu kunnallisveroprosentista ja progressiivisesta ansiotuloverosta. Vuonna 2026 kunnallisvero on keskimäärin 7,5 %, mutta vaihtelee kunnittain 6–9 % välillä.
Paljonko jää käteen 3000 euron palkasta?
3000 euron kuukausibruttopalkasta jää käteen noin 2100–2200 euroa verojen jälkeen. Tämä riippuu kunnallisveroprosentista ja siitä, kuuluuko palkansaaja kirkkoon. Esimerkiksi 7,5 % kunnallisverolla ja 0 % valtionverolla ansiotulovero on noin 17 %, jolloin netto on bruttona noin 72–73 %.
Paljonko jää käteen 4000 euron palkasta?
4000 euron kuukausibruttopalkasta jää käteen tyypillisesti 2600–2750 euroa. Valtionveron progressio alkaa vaikuttaa tässä vaiheessa, ja ansiotulovero nousee noin 20–23 %:iin kunnallisveron päälle. TyEL-maksu vähentää nettoa noin 286 eurolla kuukaudessa.
Seuraus: mitä korkeampi palkka, sitä suurempi osuus menee veroihin. 4000 euron palkasta työnantajan kokonaiskustannus on noin 4800 euroa sivukuluineen – siksi yrittäjä usein pohtii, milloin osinko on kannattavampi vaihtoehto.
Paljonko 2000 euron palkka maksaa työnantajalle?
Työnantaja maksaa 2000 euron bruttopalkasta todellisuudessa noin 2400 euroa. Tämä johtuu pakollisista työnantajan sivukuluista, jotka sisältävät TyEL-maksun (tapaturmavakuutus 0,8–2,5 % ja työttömyysvakuutus 0,5 %), ryhmähenkivakuutuksen sekä lakisääteiset maksut. YEL-yrittäjän kohdalla YEL-maksu on 24,1 %, mikä on korkeampi kuin palkansaajan TyEL.
Mitä sivukuluja työnantaja maksaa palkasta?
Työnantajan sivukulut jakautuvat useaan eri maksuun. Työeläkemaksu (TyEL) on suurin erä, noin 14,5 % palkasta. Työttömyysvakuutusmaksu on 0,5 % ja tapaturmavakuutus vaihtelee 0,8–2,5 % välillä ammatin mukaan. Lisäksi tulee ryhmähenkivakuutus, joka on tyypillisesti 0,06–0,2 % palkasta. Yrittäjän YEL-maksu on korkeampi (24,1 %), mutta se on samalla vähennys yrityksen verotettavasta tulosta.
Käytännön havainto: sivukulut tekevät palkasta kalliimman vaihtoehdon kuin osinko, mutta palkka tuo mukanaan eläkekertymän ja sosiaalietuudet, joita osingoista ei saa. YEL-maksu kerryttää eläkettä, mikä on pitkällä aikavälillä merkittävä etu.
Paljonko pitää tienata, että jää 4000 käteen?
Haluttu nettotulo saavutetaan laskemalla tarvittava bruttopalkka verojen ja vähennysten jälkeen. 4000 euron nettotavoite edellyttää noin 5500 euron bruttopalkkaa, kun kunnallisvero on keskimäärin 7,5 % ja TyEL-maksu 7,15 %. Tämä on suuntaa antava arvio, sillä lopullinen netto riippuu myös mahdollisista verovähennyksistä ja muista tuloista.
Miten lasketaan tarvittava bruttopalkka haluttuun nettotuloon?
Bruttopalkan laskentaan vaikuttaa useampi tekijä: kunnallisveroprosentti, valtionveron progressio, TyEL-maksu ja mahdolliset verovähennykset. Yksinkertainen kaava on jakaa haluttu netto (1 – kokonaisveroprosentti). Jos kokonaisveroprosentti on noin 27 % (kunnallisvero + ansiotulovero), tarvittava bruttopalkka on netto / 0,73. 4000 euroa / 0,73 ≈ 5479 euroa.
Seuraus: korkeatuloisille osinko voi olla edullisempi kuin palkka, koska pääomatulovero on kiinteä eikä progressiivinen. Jos nettovarallisuus tukee huojennettua osinkoa, osingosta voi jäädä käteen enemmän kuin vastaavasta palkasta.
Yrittäjän verosuunnittelu ei ole pelkkää laskentaa – kyse on valinnasta sen välillä, haluaako kerryttää eläkettä ja sosiaaliturvaa vai maksimoida käteisen tuoton. Vuoden 2026 muutokset tekevät tästä valinnasta entistä hienojakoisemman.
Vertailu: palkka vs. osinko käytännössä
Kolme keskeistä tekijää erottaa palkan ja osingon toisistaan: verokohtelu, sivukulut ja sosiaalietuudet. Alla oleva taulukko havainnollistaa eroja numeerisesti.
| Tekijä | Palkka | Osinko |
|---|---|---|
| Vero | Progressiivinen 0–31,25 % + kunnallisvero | 25,5 % (huojennettu) / 85 % (ylittävä) |
| Sivukulut työnantajalle | ~20 % palkasta | Ei sivukuluja |
| Eläkekertymä | TyEL/YEL 24,1 % | Ei automaattista kertymää |
| Sosiaalietuudet | Sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha | Ei etuuksia osingosta |
Havainto: palkka kannattaa, jos tarvitset eläkekertymää tai sosiaaliturvaa. Osinko kannattaa, jos nettovarallisuus on korkea ja haluat maksimoida käteisen tuoton ilman sivukuluja. Paras strategia on usein yhdistelmä: riittävä palkka eläkkeen ja etuuksien turvaamiseksi, lisäksi osinko ylimääräisestä tulosta.
Palkkaa vai osinkoa: hyvät ja huonot puolet
Plussat
- Palkka kerryttää TyEL/YEL-eläkettä
- Oikeus sairauspäivärahaan ja vanhempainpäivärahaan
- Vähennys yrityksen verotettavasta tulosta
- Osingon ennakonpidätys 7,5 % (150 000 € asti)
- Ei sivukuluja osingonjaossa
- 25,5 % vero huojennetulla alueella
Miinukset
- Palkasta maksetaan ~20 % sivukulut
- Progressiivinen vero voi nousta korkeaksi
- YEL-maksu 24,1 % voi olla kallis
- Osinko riippuu nettovarallisuudesta
- Yli 150 000 € osingoista korkeampi vero
- Yli 8 % nettovarallisuudesta 85 % veronalaiseksi
Aikajana: veromuutokset 2025–2026
| Ajankohta | Tapahtuma |
|---|---|
| 2025 | Aikaisemmat veroprosentit ja sivukulut |
| 2026 | Verovuoden 2026 verotaulukot ja sivukulut astuvat voimaan |
Tulkinta: vuoden 2026 muutokset sivukuluissa ja veroasteikossa tekevät laskelmien päivittämisestä välttämätöntä. Jos käytät vanhaa laskuria, tulokset voivat poiketa todellisesta tilanteesta.
Vahvistetut faktat vs. huhut
- Osinkoverotus 25,5 % huojennettu osinko – Veronmaksajain Keskusliitto
- YEL-maksu 24,1 % (alle 53v) – vahvistettu
- Tarkka kunnallisveroprosentti vaihtelee kunnittain – tämä kannattaa tarkistaa oman kunnan veroviranomaiselta
- Tulevat veromuutokset – seurattava eduskunnan päätöksiä
Laskurit ja työkalut
Veronmaksajain Keskusliitto tarjoaa verolaskureita, joiden avulla voi arvioida omaa tilannetta. Veronmaksajain Keskusliitto (Suomen suurin riippumaton veroalan järjestö) ylläpitää ajantasaista tietoa osinkoverotuksesta. Lisäksi Rantalaisen ja Arvennon kaltaiset tilitoimistot tarjoavat räätälöityjä laskelmia yrityskohtaisesti.
Huomioitavaa: ilmaiset laskurit antavat suuntaa-antavan arvion, mutta optimointi vaatii case-by-case -analyysin. Nettovarallisuuden kasvattaminen, YEL-maksujen optimointi ja osingonjaon ajoitus ovat asiantuntijatyötä. Tulovero laskuri 2026 auttaa veroprosentin arvioinnissa.
Lomapalkan laskenta on myös osa kokonaisuutta – Lomapalkka: Laskenta, kertoimet ja esimerkit auttaa budjetoimaan palkkakustannuksia.
Tämä artikkeli perustuu julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin. Verotuspäätökset ovat yksilöllisiä – suosittelemme konsultoimaan tilintarkastajaa tai veroasiantuntijaa ennen merkittäviä päätöksiä.
mkkvkmn.com, mkkvkmn.com, finvoicer.fi, summarum.fi, keskustelu.kauppalehti.fi
Yrittäjän kannattaa tutustua tarkemmin palkkaa vai osinkoa laskuri -työkaluun, joka auttaa vertailemaan eri nostotapoja veroseuraamusten kannalta.
Usein kysytyt kysymykset
Miten osingon huojennus lasketaan?
Huojennus perustuu osakkeiden matemaattiseen arvoon. Osingosta 8 %:iin asti nettovarallisuudesta 25 % on veronalaista pääomatuloa (25,5 % vero), loput 75 % on verovapaata. Kaava: (Osingon määrä / Nettovarallisuus) × 100 = prosentuaalinen osuus.
Kannattaako maksaa palkkaa itselleen?
Kyllä, jos haluat kerryttää eläkettä, saada sosiaalietuudet tai vähentää yrityksen verotettavaa tuloa. Palkka kannattaa myös, jos nettovarallisuus on matala eikä tue merkittävää osingonjakoa.
Miten YEL-maksut vaikuttavat verotukseen?
YEL-maksu on 24,1 % työtulosta alle 53-vuotiailla. Se on vähennyskelpoinen yrityksen tulosta, mutta maksetaan henkilökohtaisesti. YEL kerryttää eläkettä ja oikeuttaa sosiaalietuuksiin.
Paljonko osakeyhtiön nettovarallisuus vaikuttaa osinkoverotukseen?
Nettovarallisuus määrittää huojennetun osingon enimmäismäärän. Kaava: Nettovarallisuus × 0,08 = huojennetun osingon enimmäismäärä vuodessa. Esim. 1 000 000 € nettovarallisuus = max 80 000 € huojennettua osinkoa.
Voiko osakeyhtiö jakaa osinkoa ilman palkkaa?
Kyllä, mutta nettovarallisuuden tulee olla riittävä. Jos nettovarallisuus on matala, osingon verokohtelu muuttuu epäedulliseksi (75 % ansiotuloksi yli 8 %:n). Palkkaa ei pakosti tarvita, mutta eläkekertymän kannalta se on suositeltavaa.
Mitä tapahtuu, jos osinkoa jaetaan yli 8 % nettovarallisuudesta?
Yli 8 %:n osuudesta 85 % käsitellään ansiotulona ja 15 % on verovapaata. Tämä nostaa veroastetta merkittävästi, lähes palkkatulon verojen tasolle. Lisäksi ennakonpidätys nousee 28 %:iin.