Palkankorotus laskuri 2026 – laske nettopalkan muutos

Palkankorotus koskettaa lähes jokaista työssäkäyvää suomalaista – ja nyt on erityisen hyvä syy perehtyä siihen, mitä korotus tarkoittaa omassa lompakossa. Yle kertoo, että vuosien 2025–2028 yleiskorotus on 7,8 prosenttia, mutta todellinen nettopalkan muutos riippuu veroprosentista ja vakuutusmaksuista. Konkreettisten laskureiden avulla saat selville, paljonko palkkasi todella nousee.

Yleiskorotus 2026: 7,8 % kolmessa vuodessa (Yle) ·
Keskimääräinen vuosikorotus: 2–3 % (Tilastokeskus) ·
10 % korotus bruttopalkkaan: nostaa nettoa noin 6–8 % veroasteesta riippuen ·
Suositeltava korotusprosentti neuvottelussa: 5–10 % alasta riippuen

Keskeiset tiedot tiivistettynä:

Paljonko on yleiskorotus 2026?

Yleiskorotuksen tausta ja neuvottelut

• Yleiskorotus tarkoittaa palkankorotusta, jossa kaikkien palkat nousevat samalla prosentilla (Yle).
• Valtiovarainministeriön (valtion työmarkkinaosasto) mukaan valtion työmarkkinaratkaisuun sisältyy 2,10 prosentin yleiskorotus 1.1.2026 alkaen.
• SuPerin aineistossa vuodelle 2026 mainitaan 2,50 prosentin yleiskorotus 1.8.2026 ja 2,27 prosentin yleiskorotus 1.10.2026 (SuPer (sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö)).

Miten yleiskorotus lasketaan?

• Yleiskorotus lasketaan prosenttina nykyisestä peruspalkasta – esimerkiksi 2,5 % korotus 3 000 euron palkkaan on 75 euroa lisää bruttoon.
• Korotusprosentti voi vaihdella aloittain; tarkista oman alasi työehtosopimus (Hyvinvointiala ry (toimialajärjestö)).

Käytännössä työntekijän kannattaa tarkistaa oman alansa työehtosopimus, jotta yleiskorotuksen tarkka vaikutus selviää.

Onko 10% palkankorotus paljon?

10 % vs. tyypillinen korotus

• Keskimääräinen vuosikorotus on 2–5 % (Tilastokeskus).
• 10 % on poikkeuksellisen suuri ja vaatii usein ylennyksen tai alan vaihdon.
• Esimerkki: 3 500 € bruttopalkka + 10 % = 3 850 € brutto. Nettovaikutus noin 200–250 €, riippuen veroprosentista (30 %:n veroasteella netto n. 2 700 €).

Miten 10 % vaikuttaa nettopalkkaan?

• Nettopalkan laskennassa huomioidaan veroprosentti, TyEL-maksu (n. 7,15 % työntekijän osuus) ja työttömyysvakuutusmaksu (n. 1,5 %).
• Käytä Summarumin palkansaajan tuloverolaskuria tai Eurolaskurien nettopalkkalaskuria saadaksesi tarkan arvion.

”10 prosentin korotus on harvinainen, mutta täysin mahdollinen tilanteessa, jossa työntekijä vaihtaa tehtävää tai saa merkittävän ylennyksen.”

– Ylen analyysi palkankorotuksista

Paljonko palkasta jää käteen laskuri 2026?

Nettopalkkalaskurin käyttö

• Verohallinnon (Suomen veroviranomainen) veroprosenttilaskuri auttaa arvioimaan, tarvitseeko verokortin veroprosenttia muuttaa palkankorotuksen jälkeen.
• Veronmaksajain Keskusliiton (palkansaajien etujärjestö) veroprosenttilaskuri 2026 on tarkoitettu verojen ja nettopalkan arviointiin eri palkkasummilla.
• Eurolaskurien nettopalkkalaskuri huomioi TyEL-, työttömyysvakuutus- ja päivärahamaksun sekä verokortin ennakonpidätysprosentin.

Tarkemman nettopalkka laskurin löydät Finaron sivuilta: Nettopalkka laskuri 2026.

Esimerkki: 10 % korotus bruttopalkkaan

• Bruttopalkka 3 500 €, korotus 10 % → uusi brutto 3 850 €.
• Arvio nettopalkasta noin 2 700 € (kun veroaste 30 %, TyEL-maksu 7,15 % ja työttömyysvakuutus 1,5 %).
• Nettolisäys on noin 200–250 € kuukaudessa.

Nettopalkkalaskurin käyttö ennen neuvottelua auttaa asettamaan realistisen tavoitteen.

Milloin kannattaa pyytää palkankorotusta?

Paras ajoitus palkkaneuvottelulle

• Neuvottelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen yrityksen budjettikierrosta, tyypillisesti 2–3 kuukautta ennen tilikauden alkua.
• Yleiskorotuksen yhteydessä on helppo pyytää lisäkorotusta – perustele omalla panoksellasi.
• Vältä neuvottelua kiireisimpinä aikoina (esim. tilinpäätösviikot).

Mitä valmistella ennen pyyntöä?

• Kokoa faktat omasta suorituksestasi ja alan palkkatasosta (Tilastokeskuksen palkkatilastot).
• Laske laskurilla, paljonko pyydät ja mitä se tarkoittaa nettona (Eurolaskurien palkankorotuslaskuri).
• Harjoittele perustelut: ”Olen saavuttanut X, ja haluan Y euron korotuksen.”

Ajoituksen ja valmistelun merkitys korostuu erityisesti yleiskorotuksen yhteydessä.

Lasketaanko palkankorotus peruspalkasta?

Peruspalkka vs. kokonaisansio

• Korotus lasketaan yleensä peruspalkasta eli ilman mahdollisia vuoro-, ilta- tai muita lisiä.
• Esimerkki: 2 500 € peruspalkka + 5 % korotus = uusi peruspalkka 2 625 €.
• Joillain aloilla korotus lasketaan kokonaisansiosta – tarkista oman alasi työehtosopimus (Hyvinvointiala ry).

Miten korotusprosentti lasketaan?

• Korotusprosentti = (uusi palkka – vanha palkka) / vanha palkka × 100.
• Jos peruspalkka on 3 000 € ja se nousee 3 150 €:een, korotus on 5 %.
• Käytä Eurolaskurien palkankorotuslaskuria valmiiseen laskentaan.

Peruspalkan ja kokonaisansion ero voi vaikuttaa merkittävästi korotuksen suuruuteen.

Vertailu: eri korotusprosentit

Kolme yleistä korotustasoa ja niiden vaikutus nettopalkkaan:

Taulukko osoittaa, että korotusprosentin valinta vaikuttaa suoraan nettopalkan kehitykseen.

Palkkaneuvottelun valmistelu vaiheittain

1. Selvitä oma palkkataso – vertaa alan keskiarvoon (Tilastokeskuksen palkkatilastot).
2. Tutki alasi yleiskorotukset – seuraa työehtosopimusneuvotteluja (Hyvinvointiala ry).
3. Valmistele perustelut – kokona saavutuksesi ja vastuusi.
4. Käytä laskureita – laske pyyntösi vaikutus nettopalkkaan (Veroprosenttilaskuri).
5. Ajoita neuvottelu – aloita 2–3 kuukautta ennen budjettikierrosta.

Näiden viiden askeleen avulla neuvottelusta tulee systemaattinen ja perusteltu.

Aikajana: palkankorotusten vaiheet 2024–2028

• Syksy 2024 – työmarkkinajärjestöt aloittavat neuvottelut yleiskorotuksesta.
• Kevät 2025 – sopimus 7,8 %:n yleiskorotuksesta kolmelle vuodelle (Yle).
• 2025–2026 – ensimmäinen korotus astuu voimaan.
• 2026–2027 – toinen korotus.
• 2027–2028 – kolmas korotus, sopimus päättyy.

Aikajana havainnollistaa, milloin eri korotusvaiheet astuvat voimaan.

Vahvistetut faktat ja avoimet kysymykset

Faktojen ja epävarmuuksien erottaminen auttaa suunnittelemaan neuvottelua realistisesti.

Asiantuntijoiden näkemyksiä

”Suuri osa palkankorotuksista tapahtuu yleiskorotuksena, eikä henkilökohtaista neuvottelua kannata jättää väliin.”

– Ylen artikkeli palkankorotuksista (23.5.2025)

”HS:n laskuri näyttää, että 7,8 prosentin yleiskorotus kolmessa vuodessa lisää nettopalkkaa noin 5–6 % keskimääräisellä veroasteella.”

– Helsingin Sanomien palkkalaskuri (10.3.2025)

Vaikka palkkaneuvottelu voi tuntua jännittävältä, konkreettiset työkalut ja ennakkovalmistelu tekevät siitä hallitun prosessin. Suomalaiselle työntekijälle valinta on selvä: käytä laskureita hyväksesi ja neuvottele rohkeasti, tai jää ilman ansaitsemaasi korotusta.

Kunnallisvero laskurilla voit vertailla kuntien veroprosentteja: Kunnallisvero laskuri 2026.

Voit tarkistaa oman palkankorotuksesi vaikutuksen kunta-alan palkankorotuslaskurilla vuosille 2025–2028.

Usein kysytyt kysymykset