Moni on kuullut väitteen, että inflaatio on velallisen ystävä. Se on kuitenkin vain puoli totuutta – korkean inflaation aikana lainan reaaliarvo kyllä sulaa, mutta samalla korkeammat korot voivat kurittaa kassavirtaa armotta.

Keskimääräinen inflaatio Suomessa 2023: 6,2 % (Tilastokeskus) ·
Euribor 12 kk joulukuussa 2023: 3,9 % (Suomen Pankki) ·
Asuntolainojen keskikorko 2024: 4,5 % (Suomen Pankki) ·
Reaalikorko tyypilliselle asuntolainalle 2024: -1,7 % ·
Inflaation tavoite: 2 % (Euroopan keskuspankki)

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
  • Inflaatio vähentää lainan reaaliarvoa, jos nimelliskorko on inflaatiota matalampi (Aktia)
  • Korkea inflaatio johtaa keskuspankin koronnostoihin (Euro & talous)
  • Velallinen hyötyy inflaatiosta, jos palkat nousevat hintojen mukana (Santander)
2Mikä on epäselvää
  • Kuinka nopeasti inflaatio hidastuu lähivuosina?
  • Miten korkotaso kehittyy suhteessa inflaatioon?
  • Onko tuleva inflaatio odotettua korkeampi vai matalampi?
3Aikajanasignaali
  • 2020: inflaatio 0,4 % – lainan reaaliarvo pysyi vakaana
  • 2022: inflaatio 7,1 % – reaaliarvo laski nopeasti
  • 2024: inflaatio hidastuu, korot 3–4 % – tasapainottelu jatkuu
4Mitä seuraavaksi
  • Korkotason lasku todennäköistä vuosina 2024–2025, mikäli inflaatio hidastuu (Valtioneuvosto)
  • Reaalinen ostovoima vahvistuu, kun inflaatio talttuu (Valtioneuvosto)

Viisi keskeistä faktaa, jotka jokaisen lainanottajan on syytä tuntea:

Käsite Arvo tai selite
Inflaation määritelmä Yleisen hintatason jatkuva nousu
Suomen keskimääräinen inflaatio 2023 6,2 % (Tilastokeskus)
Tyypillinen asuntolainan korko 2024 4,5 % (Suomen Pankki)
Reaalikorko asuntolainalle 2024 -1,7 % (laskettu: 4,5 % – 6,2 %)
Inflaation tavoite 2 % (Euroopan keskuspankki)

Miten inflaatio syö lainaa?

Mekanismi: reaalikorko ja nimelliskorko

  • Inflaatio ei vähennä lainan nimellistä pääomaa – 90 000 euroa on 90 000 euroa – mutta sen reaaliarvo voi laskea (Aktia)
  • Reaalikorko = nimelliskorko − inflaatio. Kun reaalikorko on negatiivinen, velallinen maksaa lainaa takaisin halvemmalla rahalla.
  • Korkean inflaation aikana lainan reaaliarvo sulaa, koska takaisinmaksettava summa vastaa yhä vähemmän ostovoimaa.

Keskeinen oivallus: mitä korkeampi inflaatio suhteessa lainan korkoon, sitä nopeammin lainan todellinen taakka kevenee. Tämä pätee kuitenkin vain, jos lainan korko on kiinteä tai jos vaihtuva korko ei nouse yhtä paljon kuin inflaatio.

Esimerkki: 100 000 euron laina 20 vuoden aikana

  • Oletetaan 100 000 euron asuntolaina, 20 vuoden takaisinmaksuaika ja 3 % nimelliskorko.
  • Jos inflaatio on 6 %, reaalikorko on -3 %. Lainan reaaliarvo puolittuu noin 12 vuodessa.
  • Jos inflaatio on 2 % (tavoitetaso), reaalikorko on 1 % – lainan reaaliarvo pysyy lähes ennallaan.
Yhteenveto: Inflaatio syö lainan reaaliarvoa vain silloin, kun nimelliskorko jää inflaation alapuolelle. Asuntovelallinen hyötyy negatiivisesta reaalikorosta, mutta korkojen nousu voi syödä hyödyn nopeasti.
Miksi tämä on tärkeää

Asuntovelallinen, jolla on 150 000 euron laina ja 3 % kiinteä korko, säästää reaalisesti tuhansia euroja vuodessa, jos inflaatio pysyy 6 prosentissa. Mutta jos laina on vaihtuvakorkoinen ja korko nousee 5 prosenttiin, hyöty katoaa.

Mikä on inflaatio?

Inflaation mittaaminen: kuluttajahintaindeksi

  • Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason nousua – rahan arvo laskee, kun samoilla euroilla saa vähemmän (Euroopan pankkiviranomainen (EBA))
  • Suomen Pankin tavoite on 2 % inflaatio (Suomen Pankki)
  • Inflaation vastakohta on deflaatio, jossa hinnat laskevat ja rahan arvo nousee.

Inflaation syyt: kysyntä-, kustannus- ja rahapoliittinen inflaatio

  • Kysyntäinflaatio: kuluttajilla on paljon rahaa ja tavaroista on pulaa – hinnat nousevat.
  • Kustannusinflaatio: raaka-aineiden, energian tai työvoiman hinta nousee – tuotantokustannukset siirtyvät hintoihin.
  • Rahapoliittinen inflaatio: keskuspankki lisää rahan määrää taloudessa, mikä heikentää rahan arvoa.

Inflaation syyt vaikuttavat siihen, miten nopeasti ja pysyvästi se heikentää lainan reaaliarvoa. Kustannusinflaatio on usein väliaikaista, kun taas rahapoliittinen inflaatio voi olla pitkäkestoisempaa. The catch: mikäli kotitalouden palkat eivät seuraa inflaatiota, reaalinen ostovoima heikkenee.

Keskeinen ero

Kun inflaatio on 2 %, lainan reaaliarvo pysyy vakaana. Kun inflaatio nousee yli 5 prosenttiin, velallinen alkaa hyötyä, mutta korkojen nousu voi nopeasti kääntää tilanteen päälaelleen.

Miten inflaatio vaikuttaa korkoihin?

Keskuspankin korkopäätökset ja inflaatio-odotukset

  • Keskuspankki nostaa ohjauskorkoja hillitäkseen inflaatiota – korkeammat korot vähentävät kulutusta ja investointeja (Euro & talous (Suomen Pankki))
  • Korkeat korot nostavat lainanhoitokuluja lyhyellä aikavälillä, erityisesti vaihtuvakorkoisissa lainoissa.
  • Inflaatio-odotukset vaikuttavat pitkiin korkoihin: jos markkina odottaa korkeaa inflaatiota, pitkät korot nousevat ennakkoon.

Euribor-korkojen ja inflaation yhteys

  • Suomessa vaihtuvakorkoiset asuntolainat ovat yleisiä, mikä voimistaa rahapolitiikan vaikutuksia talouskasvuun ja inflaatioon (Euro & talous (Suomen Pankki))
  • Euribor-korkojen nousu hidastaa inflaatiota etenkin vuosina 2023–2025 (Euro & talous (Suomen Pankki))
  • Korkojen nousun vaikutukset inflaatioon tulevat viiveellä ja ovat suurimmillaan vuonna 2024.

Tilastokeskuksen mukaan asuntolainojen korot nousivat noin 314 prosenttia tammikuun 2020 ja syyskuun 2023 välisenä aikana (