Hoitajamitoitus 2026 – mitä 0,6 tarkoittaa ja miten mitoitus lasketaan

Mikä on hoitajamitoitus 2026?

Hoitajamitoitus – laissa henkilöstömitoitus – kertoo, paljonko hoitohenkilöstön työpanosta yksikössä on yhtä asukasta kohti. Vanhuspalvelulain 20 §:n mukaan toteutuneen mitoituksen on oltava vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti iäkkäiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä. Taso on ollut voimassa 1.1.2025 alkaen, ja se on lakisääteinen minimi, ei tavoite.

Kävin päivitystä varten läpi lain ajantasaisen tekstin, muutoslain 741/2024 ja hallituksen esityksen HE 127/2024. Alla olevat luvut perustuvat niihin.

Mitä 0,6 hoitajamitoitus tarkoittaa käytännössä?

0,6 tarkoittaa, että kymmentä asukasta kohti yksikössä on oltava vähintään kuuden työntekijän työpanos. Se ei tarkoita kuutta hoitajaa paikalla samaan aikaan: työpanos jakautuu koko viikolle, kaikkiin vuoroihin, viikonloppuihin ja öihin.

Montako hoitajaa vanhusta kohti?

Laskin myös, mitä luku tarkoittaa yksittäisessä vuorossa. Oletetaan, että kokoaikainen työpanos on 38 tuntia viikossa. Kymmenen asukkaan yksikössä se tekee 6 × 38 = 228 tuntia välitöntä asiakastyötä viikossa. Viikossa on 168 tuntia, joten paikalla on keskimäärin 228 ÷ 168 ≈ 1,4 työntekijää kerrallaan. Käytännössä aamu- ja iltavuorossa on enemmän väkeä ja yöllä vähemmän.

Miten hoitajamitoitus lasketaan?

Laki määrittelee toteutuneen mitoituksen tarkasti: se on yksikössä paikalla olevien, välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanos suhteessa asiakkaiden määrään kolmen viikon seurantajakson aikana. Välillistä työtä ei lasketa mukaan.

Hoitajamitoitus = välittömän asiakastyön työpanos ÷ asiakkaiden määrä

Esimerkki: 20 asukkaan yksikössä kirjataan kolmen viikon aikana 1 425 tuntia välitöntä asiakastyötä. Jos kokoaikainen työpanos on 38 tuntia viikossa, kolmen viikon täysi työpanos on 114 tuntia. 1 425 ÷ 114 = 12,5 työpanosta, ja 12,5 ÷ 20 = 0,625. Yksikkö täyttää 0,6:n rajan. Jos tunteja olisi kertynyt alle 1 368 (12 × 114), mitoitus olisi jäänyt alle vähimmäistason.

Ratkaisevaa on toteutunut, ei suunniteltu työvuorolista: sairauspoissaolo, jota ei paikata, laskee lukua. Jakolaskun voi tehdä millä tahansa laskimella; omiin raha-asioihin sopivat laina- ja säästölaskurit.

Ketkä lasketaan hoitajamitoitukseen?

Mitoitukseen lasketaan vanhuspalvelulain 3 a §:ssä luetellut välittömään asiakastyöhön osallistuvat työntekijät. Lista on laaja:

• sairaan- ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat sekä geronomit
• kodinhoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat sekä sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneet
• soveltuvan ammatti-, erikoisammatti- tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet
• fysio- ja toimintaterapeutit sekä kuntoutuksen ohjaajat
• kotiavustajat, hoitoapulaiset ja hoiva-avustajat
• viriketoiminnan ohjaajat ja muut asukkaan sosiaalista toimintakykyä ylläpitävät työntekijät
• yksiköiden johtajat ja vastuuhenkilöt

Välitöntä asiakastyötä on hoito ja huolenpito, toimintakykyä ja kuntoutumista tukevat tehtävät, kirjaaminen, palvelutarpeen arviointi sekä hoito- ja asiakassuunnitelman tekeminen. Välillistä työtä taas ovat siivous, pyykki- ja kiinteistöhuolto, ruoan valmistus ja lämmitys sekä johtajan esimies- ja hallintotyö. Niitä ei lasketa mitoitukseen, joten esimerkiksi keittiöhenkilökunta ei nosta lukua.

Hallituksen esityksen mukaan hoiva-avustaja ei voi olla yksin työvuorossa, ja yksiköllä on aina oltava sairaanhoitajan työpanosta. Esityksessä todetaan myös, että 0,6:n riittävyys edellyttää henkilöstön koostuvan jokaisessa vuorossa pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä.

Mikä laki säätää hoitajamitoituksesta?

Hoitajamitoituksesta säädetään vanhuspalvelulaissa, jonka virallinen nimi on laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012). Mitoitus on lain 20 §:n 2 momentissa, ja sen nykyinen sanamuoto tuli voimaan 1.1.2025 lailla 741/2024.

Pykälän 1 momentti on käytännössä yhtä tärkeä: yksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat asukkaiden määrää ja palvelutarvetta. Uuteen 2 momenttiin kirjattiin lisäksi, että mitoituksessa on aina otettava huomioon iäkkäiden toimintakyvyn edellyttämä palvelutarve. Jos asukkaat tarvitsevat paljon apua, 0,6 ei riitä.

Mitä eroa on yleislailla ja erityislailla?

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) on sosiaalipalvelujen yleislaki: siinä säädetään muun muassa palvelutarpeen arvioinnista ja palvelumuodoista. Vanhuspalvelulaki on iäkkäitä koskeva erityislaki, joka täydentää yleislakia. Mitoitussäännös viittaa sosiaalihuoltolain 21 c §:ään, jossa ympärivuorokautinen palveluasuminen on määritelty.

Miten hoitajamitoitus on muuttunut 2020–2026?

Sitova mitoitus tuli lakiin vuonna 2020, ja sitä nostettiin portaittain kohti 0,7:ää. Tavoitetaso ei koskaan tullut voimaan.

Hallituksen esityksen perusteluina olivat julkisen talouden kestävyys ja henkilöstön saatavuus. Esityksen mukaan lokakuussa 2023 jo 94 prosenttia yksiköistä täytti silloisen 0,65:n mitoituksen ja 43 prosenttia myös 0,7:n.

Montako hoitajaa pitää olla yövuorossa?

Laissa ei ole yövuorolle omaa lukua. Vähimmäismitoitus lasketaan koko kolmen viikon jakson työpanoksesta, joten se ei yksin kerro, montako hoitajaa yöllä on paikalla. Yötä koskee 20 §:n 1 momentti: jos asukas tarvitsee huolenpitoa vuorokaudenajasta riippumatta, henkilöstöä on oltava riittävästi kaikkina vuorokauden aikoina.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan työnantajan on huolehdittava, että yksikössä on asiakkaiden tarpeisiin ja määrään nähden riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä jokaisessa työvuorossa. Yövuoron miehitys ratkaistaan siis yksikkökohtaisesti asukkaiden avuntarpeen, yksikön koon ja tilojen perusteella. Koska ammattihenkilöitä on oltava jokaisessa vuorossa eikä hoiva-avustaja voi olla yksin vuorossa, yövuoroa ei voi hoitaa pelkillä avustajilla.

Koskeeko mitoitus palveluasumista, laitoshoitoa ja kotihoitoa?

• Ympärivuorokautinen palveluasuminen (aiemmin tehostettu palveluasuminen): 0,6 on sitova vähimmäistaso.
• Pitkäaikainen laitoshoito: mitoitusta sovelletaan laitoshoidon yksiköihin vuoden 2027 loppuun.
• Yhteisöllinen asuminen: palvelumuoto sijoittuu kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon väliin, eikä 0,6:n mitoitus koske sitä.
• Kotihoito: numeerista mitoitusta ei ole. Kotikäynnit suunnitellaan sosiaalihuoltolain mukaan, ja kotihoidon henkilöstön riittävyys on turvattava sosiaalihuoltolain 49 b §:n mukaisesti.

Kun lehdissä puhutaan hoitajamitoituksesta, tarkoitetaan siis lähes aina ympärivuorokautista hoivaa. Kotihoidon riittävyydestä ei voi päätellä mitään 0,6:n luvusta.

Milloin palvelutarpeen arviointi on aloitettava?

Omaiselle mitoitusta tärkeämpi kysymys on usein se, pääseekö läheinen oikeaan palveluun. Sosiaalihuoltolain 36 §:n mukaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä. Jos henkilö on yli 75-vuotias tai saa ylintä hoitotukea, arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas, omainen tai läheinen on ottanut yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin.

Vanhuspalvelulain 18 §:n mukaan myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut on järjestettävä ilman aiheetonta viivytystä, ja päätös on pantava täytäntöön viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireille tulosta. Arvioinnissa käytetään RAI-arviointivälineistöä, ja samat tiedot ohjaavat hallituksen esityksen mukaan myös sitä, millaista mitoitusta yksikön asukasrakenne vaatii.

Paljonko mitoituksen lasku säästää?

Hallituksen esityksessä HE 127/2024 hyvinvointialueiden rahoitusta vähennettiin 45 miljoonalla eurolla. Säästö edellyttää laskelman mukaan, että henkilöstö vähenee laskennallisesti 900–1 000 kokoaikaisella työntekijällä. Lisäksi 0,7:n mitoitukseen varattu 89 miljoonan euron rahoituslisäys jätettiin antamatta, koska korotusta vuonna 2028 ei tule. Vuodesta 2028 alkaen henkilöstöä tarvitaan esityksen mukaan laskennallisesti noin 2 500 työntekijää vähemmän kuin aiemman lain mukaan.

Laskelmissa yhden työntekijän keskimääräiseksi palkkakustannukseksi arvioitiin 48 400 euroa vuodessa, ja summaan sisältyivät sivukulut ja lomarahat. Työnantajamaksujen laskentaa avaan oppaassa palkan sivukulut ja niiden laskeminen.

Kuka valvoo hoitajamitoitusta?

Ensisijainen vastuu on palveluntuottajalla ja hyvinvointialueella. Yksikön johtajan on huolehdittava omavalvonnasta, johon kuuluu henkilöstön riittävyyden jatkuva seuranta, ja hyvinvointialue valvoo järjestämiään palveluja. Viranomaisvalvonta kuuluu 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirastolle, johon Valviran ja aluehallintovirastojen tehtävät siirtyivät.

Muutoslain siirtymäsäännöksen mukaan palveluntuottaja sai laskea mitoituksen 0,6:een ilman hakemusta ja rekisteröintipäätöstä, mutta muutos piti päivittää valtakunnalliseen palveluntuottajien rekisteriin viimeistään 31.12.2025. Sen jälkeen tehtävät muutokset käsitellään valvontalain tavallisessa menettelyssä.

Mitä omaisen kannattaa kysyä hoivakodista?

• Mikä yksikön toteutunut mitoitus oli viimeisimmällä kolmen viikon seurantajaksolla?
• Montako työntekijää on yövuorossa, ja onko joukossa aina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö?
• Miten asukkaiden RAI-arvioinnit näkyvät työvuorosuunnittelussa?
• Kuka hoitaa siivouksen, pyykin ja ruoan, ja onko välilliseen työhön oma henkilöstö?
• Miten sairauspoissaolot paikataan?

Raha-asiat kulkevat usein muuton rinnalla. Kun asumismenot muuttuvat, Kelan tukia voi arvioida esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuen laskurilla, ja lainojen tai säästöjen laskelmat onnistuvat laskurit-sivun työkaluilla. Muista kotitalouden raha-asioista kirjoitan blogissa.