Suomessa yleinen asumistuki on monelle taloudellinen pelastus, mutta harva tietää tarkkaan, kuinka paljon tuloja voi olla ennen kuin tuki katkeaa. Helsingissä yhden aikuisen tuloraja on tänä vuonna 2 164 euroa kuukaudessa – ja summa vaihtelee kunnittain. Kela seuraa tuloja automaattisesti, mutta tietyissä tilanteissa sinun on haettava tarkistusta itse.
Yhden aikuisen tuloraja (Helsinki): 2 164 €/kk ·
Kahden aikuisen tuloraja (Helsinki): 2 828 €/kk ·
Kohtuulliset asumismenot Helsinki 2025: 734 €/kk
Pikakatsaus
- Tulorajat julkistetaan vuosittain kuntaryhmittäin (Kela – Yleinen asumistuki)
- Kohtuulliset asumismenot vaihtelevat kunnan mukaan (Kela – Miten tulot ja menot vaikuttavat)
- Tarkat tulorajat vuodelle 2026 eivät ole vielä tiedossa
- Tulevat lainsäädäntömuutokset voivat vaikuttaa rakenteisiin
- 2025: Uudet kuntakohtaiset tulorajat astuivat voimaan
- 1.1.2026: Suunnitellut muutokset asumistukeen
- Tarkista Kelan verkkopalvelusta omat tulorajasi
- Ilmoita muutoksista viipymättä tulojen tai asumisen osalta
Alla oleva taulukko kokoaa keskeiset luvut yleisen asumistuen tulorajoista ja kohtuullisista asumismenoista Helsingissä vuonna 2025.
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Yleisen asumistuen tuloraja (1 aik., Helsinki) | 2 164 €/kk |
| Yleisen asumistuen tuloraja (2 aik., Helsinki) | 2 828 €/kk |
| Kohtuulliset asumismenot (Helsinki) | 734 €/kk |
| Perusomavastuu | 42 % ylittävästä tulosta |
| Täysi tuki | 80 % kohtuullisista menoista |
Paljonko saa tienata, että saa asumistukea?
Tuloraja riippuu kunnasta ja ruokakunnan koosta – yhtenäistä taulukkoa kaikille kunnille ei ole, vaan rajat määräytyvät kuntaryhmittäin (Kela – Yleinen asumistuki). Helsingissä yhden aikuisen tuloraja on tänä vuonna 2 164 euroa kuukaudessa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että nettopalkka voi olla tämän verran ennen kuin tuki alkaa pienentyä.
Yhden aikuisen tuloraja
Yhden henkilön ruokakunnassa tuloraja on Helsingissä 2 164 euroa kuukaudessa (Kela – Yleinen asumistuki). Jos tulot ylittävät tämän rajan, asumistuki lakkaa tai pienenee perusomavastuun mukaisesti. Perusomavastuu tarkoittaa sitä, että 42 prosenttia tulorajan ylittävästä osasta vähennetään asumistuesta.
Kahden aikuisen tuloraja
Kahden aikuisen ruokakunnassa tuloraja nousee 2 828 euroon kuukaudessa (Kela – Yleinen asumistuki). Molempien aikuisten tulot lasketaan yhteen, joten jos toinen työskentelee kokoaikaisesti, tuki voi lakata kokonaan. Tämä on tärkeä huomio esimerkiksi pariskunnille, joissa toinen on työtön ja toinen käy töissä.
Lasten vaikutus tulorajaan
Jokainen lapsi nostaa tulorajaa, koska ruokakunnan koko vaikuttaa sekä hyväksyttäviin asumismenoihin että tulorajan laskentaan. Esimerkiksi yksinhuoltajaperheessä tuloraja on korkeampi kuin yhden aikuisen taloudessa ilman lapsia. Kelan laskuri auttaa arvioimaan oman tilanteen tarkemmin.
The implication: lasten huomioiminen laskelmissa voi nostaa käytännössä merkittävästi sitä tuloa, jonka voi saada ennen tuen pienenemistä.
Tulorajan ylittyessä tukea ei makseta, jos kuukausittainen määrä jäisi alle 15 euron (Kela – Yleinen asumistuki). Tämä pieni summa ei kata hakemuskustannuksia, joten Kela jättää sen maksamatta.
Milloin ei saa enää asumistukea?
Asumistuki voi lakkaa kolmessa päätilanteessa: tulorajan ylittyessä, asumismenojen ylittäessä kohtuulliset rajat tai ruokakunnan tilanteen muuttuessa olennaisesti (Kela – Yleinen asumistuki). Jokainen näistä käydään läpi erikseen, koska tilanne voi palautua tukikelpoiseksi nopeastikin.
Tulorajan ylittyminen
Jos bruttopalkka nousee pysyvästi yli tulorajan, asumistuki pienenee tai lakkaa kokonaan seuraavasta maksuerästä alkaen. Kela tarkistaa tulot vuosittain, mutta suuri muutos – yli 10 prosentin nousu – vaatii hakijan omaa ilmoitusta (Kela – Miten tulot ja menot vaikuttavat). Tämä tarkoittaa, että kesäduunarit ja sesonkityöntekijät saattavat menettää tuen väliaikaisesti.
Asumismenojen ylittäminen
Kela hyväksyy asumismenot vain tiettyyn ylärajaan asti, jota kutsutaan kohtuullisiksi asumismenoiksi. Helsingissä tämä raja on yhdelle henkilölle 734 euroa kuukaudessa vuonna 2025. Jos vuokra on korkeampi, ylimenevää osaa ei korvata – etkä voi hakea tukea sen kattamiseksi.
Tuen lakkauttaminen
Tuki voidaan lakkauttaa myös silloin, kun ruokakunnan koko muuttuu – esimerkiksi lapsen muuttaessa toisen vanhemman luo – tai kun omaisuus ylittää Kelan asettaman rajan. Omaisuuden vaikutus on kuitenkin harvinainen ja koskee lähinnä varakkaita kotitalouksia.
The pattern: useimmat tuen menetykset johtuvat tulonmuutoksista, ei omaisuudesta, mikä tekee säännöllisestä tulojen seurannasta kriittistä.
Jos tulot nousevat, älä odota Kelan yhteydenottoa: hae tarkistusta heti, kun muutos on tiedossa. Viivästynyt ilmoitus voi johtaa takaisinperintään.
Paljonko ovat kohtuulliset asumismenot?
Kohtuulliset asumismenot määritellään kuntaryhmittäin, ei kunnittain, mikä tarkoittaa sitä, että samassa kuntaryhmässä olevat kunnat jakavat saman enimmäisrajan (Kela – Miten tulot ja menot vaikuttavat). Tämä on keskeinen ero esimerkiksi opiskelijoiden asumislisään, jossa rajat ovat tiukemmin kuntakohtaisia.
Kunnittaiset enimmäismenot
Yhden henkilön ruokakunnassa asumismenoiksi hyväksytään enintään noin 563 euroa kuukaudessa tietyissä kuntaryhmissä (Kela – Miten tulot ja menot vaikuttavat). Kahdelle henkilölle raja on noin 808 euroa, kolmelle noin 1 019 euroa ja neljälle noin 1 188 euroa. Jokaista seuraavaa henkilöä kohden raja kasvaa 148 eurolla.
Vuokrakatto Helsinki
Helsinki kuuluu kuntaryhmään, jossa enimmäisraja on yhtäaikaisesti voimassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että korkean vuokrakustannuksen alueilla asuva ei saa tukea yli hyväksyttävän rajan, vaikka todellinen vuokra olisi suurempi. Tämä rajoitus on suurin syy sille, miksi kalliissa kaupungeissa asuvat tukikelpoiset taloudet silti kohtaavat aukkoja budjetissaan.
Muiden kuntien rajat
Pienemmissä kunnissa kohtuulliset asumismenot voivat olla 400–600 euroa kuukaudessa riippuen kuntaryhmästä ja ruokakunnan koosta. Tämä tarkoittaa, että sama 50 neliön vuokra-asunto voi olla tukikelpoinen pienessä kunnassa mutta ei pääkaupunkiseudulla.
What this means: asuinpaikan valinta vaikuttaa suoraan siihen, kuinka suuren osan asumiskustannuksista Kela voi korvata.
Kuinka iso osa palkasta saa mennä asumiseen?
Yleisesti suositellaan, että asumiskustannukset eivä ylitä 30 prosenttia nettotuloista. Kelan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että jos nettopalkka on 2 000 euroa, kohtuullinen vuokra olisi enintään 600 euroa. Todellisuudessa monet suomalaiset maksavat suurempaa osuutta, erityisesti vuokralla pääkaupunkiseudulla.
Asumiskustannusten osuus tuloista
Kun tulot kasvavat, asumistuen osuus pienenee. Perusomavastuu on 42 prosenttia tulorajan ylittävästä tulosta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen ylimääräinen euro vähentää tukea 42 sentillä. Tämä progressiivinen rakenne tekee kannattavaksi ansaita hieman yli tulorajan, koska tuki ei lakkaa yhdellä ylimenevällä eurolla.
Kohtuullinen kipuraja
Kelan mukaan täysi tuki kattaa enintään 80 prosenttia kohtuullisista asumismenoista. Jos todelliset menot ylittävät kohtuullisen tason, ero jää hakijan maksettavaksi. Tämä tarkoittaa, että kalliissa asunnossa asuva voi saada tukea vähemmän kuin odottaisi, koska enimmäisraja on sidottu kuntaryhmän keskiarvoon.
The implication: 80 prosentin kattavuus tarkoittaa, että hakijan on aina varauduttava maksamaan vähintään 20 prosenttia kohtuullisistakin menoista omasta taskustaan.
Kelan yleisen asumistuen määrään vaikuttavat aikuisten ja lasten lukumäärä, tulot ja omaisuus, asumismenot, kuntakohtaiset ylärajat sekä perusomavastuu (Kela – Yleinen asumistuki).
Paljonko tulot saavat muuttua asumistuki?
Tulojen muutos vaikuttaa asumistukeen vasta, kun se ylittää 10 prosentin rajan. Tämä tarkoittaa, että pienet palkankorotukset tai tilapäiset bonukset eivät välittömästi muuta tuen määrää. Kela tarkistaa tulot automaattisesti vuosittain verohallinnon tietojen perusteella, mutta hakijan on ilmoitettava suuremmista muutoksista itse.
Tulojen muutos ja tarkistus
Jos tulot nousevat yli 10 prosenttia edelliseen tarkistukseen verrattuna, Kela pyytää uuden hakemuksen. Vastaavasti tulonlasku – esimerkiksi työpaikan menetyksen vuoksi – voi oikeuttaa suurempaan tukeen takautuvasti enintään kuuden kuukauden ajalta, jos haet heti kun tilanne muuttuu.
Automaattinen tarkistus Kela
Kela saa verotiedot suoraan Verohallinnolta, joten vuositarkistus tehdään ilman hakijan erillistä ilmoitusta. Tämä tarkoittaa, että jos verotiedoissa näkyy merkittävä tulonmuutos, Kela lähettää automaattisesti uuden päätöksen. Käytännössä tämä prosessi toimii hyvin, mutta se ei huomioi kertyneitä säästöjä tai tilapäisiä tulonlähteitä samalla tavalla kuin hakemus, jossa ilmoitat ne itse.
The catch: automaattinen tarkistus kattaa vain viralliset verotiedot, joten esimerkiksi kertyneet säästöt voivat yllättää seuraavan tarkistuksen yhteydessä.
Missä tilanteissa asumistuen tarkistusta täytyy hakea?
Asumistuen tarkistusta haetaan aina, kun hakijan olosuhteet muuttuvat olennaisesti – eikä Kela aina tee tarkistusta automaattisesti. Hakemus on pakollinen esimerkiksi muuton yhteydessä, kun ruokakunnan koko muuttuu tai kun tulotaso nousee yli 10 prosenttia edellisestä tarkistuksesta.
Pakolliset ilmoitukset
Tulonmuutos, joka ylittää 10 prosentin rajan, vaatii aina uuden hakemuksen (Kela – Miten tulot ja menot vaikuttavat). Samoin on ilmoitettava, jos muutat uuteen osoitteeseen tai jos ruokakuntaan tulee uusi jäsen – esimerkiksi lapsi syntyy tai puoliso muuttaa yhteiseen osoitteeseen.
Ilmoitus tulojen muutoksesta
Tulonmuutoksen voi ilmoittaa verkkopalvelussa, puhelimitse tai kirjallisesti. Verkkopalvelu on nopein vaihtoehto, koska päätös tehdään yleensä saman päivän aikana. Tärkeintä on, että ilmoitat muutoksesta viipymättä – viivästyneet ilmoitukset voivat johtaa liikaa maksetun tuen takaisinperintään.
Asumismuutokset
Muutto uuteen osoitteeseen vaatii aina uuden hakemuksen, koska kohtuulliset asumismenot vaihtelevat kuntaryhmittäin. Jos muutat kalliimmasta kaupungista halvempaan, tuki voi nousta. Jos muutat päinvastoin, tuki pienenee tai lakkaa, jos uusi vuokra ylittää kuntaryhmän enimmäisrajan.
The implication: muutto kannattaa aina ilmoittaa viipymättä, sillä viivästynyt hakemus voi johtaa sekä pienempään tukeen että takaisinperintään.
Näin haet asumistuen tarkistusta
- Tarkista Kelan verkkopalvelusta nykyiset tulorajasi ja kohtuulliset asumismenot omalla paikkakunnallasi.
- Ilmoita muutoksista viipymättä, kun tulot, asumismenot tai ruokakunnan koko muuttuu – verkkopalvelu on nopein kanava.
- Täytä uusi hakemus, jos tulot nousevat yli 10 prosenttia tai muutat uuteen osoitteeseen.
- Säilytä kopiot päätöksistä ja lähetetyistä dokumenteista mahdollista oikaisuvaatimusta varten.
Aikajana
- : Vuoden 2024 tulorajat olivat voimassa koko vuoden
- : Uudet kuntakohtaiset tulorajat astuivat voimaan, kohtuulliset asumismenot päivittyivät
- : Suunnitellut muutokset asumistukeen voimaan
Yleisen asumistuen määrä ja oikeus riippuvat ruokakunnan tuloista, omaisuudesta, asumismenoista ja kuntakohtaisista ylärajoista.
— Kela – virallinen etuusohje
Asumistuen määrään vaikuttavat aikuisten ja lasten lukumäärä, tulot ja omaisuus, asumismenot, kuntakohtaiset ylärajat sekä perusomavastuu.
— Kela – yleisen asumistuen opas
Tulorajat tarkistetaan vuosittain, ja vuoden 2026 muutokset voivat vaikuttaa nykyisiin lukuihin. Seuraa Kelan verkkopalvelua tai ota yhteyttä Kelan neuvontaan varmistaaksesi ajantasaisen tiedon ennen hakemuksen jättämistä.
Paljonko tilillä saa olla rahaa, että saa asumistukea?
Kelalla ei ole kiinteää tilinylitysrajaa, joka estäisi asumistuen saamisen. Tämä on keskeinen ero verrattuna moniin muihin etuuksiin. Sen sijaan Kela tarkastelee pääomatuloja ja varallisuutta, joka tuottaa säännöllistä tuottoa – mutta tavallinen palkkatili tai säästötili ei automaattisesti estä tukea.
Säästöjen vaikutus
Säästöt eivät yleensä vaikuta asumistuen saamiseen, koska yleinen asumistuki keskittyy kuukausittaisiin tuloihin. Poikkeuksena ovat sijoitusvarallisuus, kiinteistöt ja yritysomistukset, jotka voivat vaikuttaa tukikelpoisuuteen, jos niiden tuotto ylittää tietyn rajan.
Tuloina käsiteltävät varat
Pääomatulot – kuten osingot, korkotulot ja myyntivoitot – lasketaan tuloiksi, jotka vaikuttavat asumistuen määrään. Jos sijoitat suuria summia ja nostat säännöllisesti tuottoja, Kela käsittelee ne samalla tavalla kuin palkan. Tämä tarkoittaa, että aktiivinen sijoittaminen voi nostaa tulorajaa ylittäväksi, vaikka kuukausittainen palkkatulo olisi alle rajan.
Tulojen muutos ja tarkistus
Kela tarkistaa tulot vuosittain (Kela – Miten tulot ja menot vaikuttavat). Jos pääomatuloja kertyy yhtenä vuonna, ne voivat vaikuttaa seuraavan vuoden tukeen, vaikka olisit jo käyttänyt rahat. Tämä on tärkeä huomio esimerkiksi asunnon myynnin tai sijoituksen realisoinnin yhteydessä.
The implication: sijoitusten realisointi kannattaa ajoittaa huolellisesti, sillä yhdessä vuodessa saatu suuri pääomatulo voi leikata seuraavan vuoden asumistukea.
Yhteenveto
Asumistuen tuloraja ei ole yksittäinen luku vaan kuntaryhmäkohtainen laskenta, joka riippuu ruokakunnan koosta, tuloista ja asumismenoista. Helsingissä yksi aikuinen saa tienata 2 164 euroa kuukaudessa ennen kuin tuki alkaa pienentyä, mutta kohtuullisten asumismenojen katto on 734 euroa – ja jos vuokrasi on korkeampi, ero jää sinun maksettavaksi. Kela tarkistaa tulot automaattisesti, mutta yli 10 prosentin muutokset vaativat omaa ilmoitusta. Pienissä kunnissa tulorajat ja enimmäismenot voivat olla selvästi pienempiä, mikä tekee asumistuesta houkuttelevamman vaihtoehdon halvemmilla paikkakunnilla. Opiskelijoille, työttömille ja pienituloisille perheille tuki on usein välttämätön taloudellinen tuki, mutta sen ehdot kannattaa tarkistaa säännöllisesti, koska lainsäädäntö muuttuu vuosittain.
The implication: säännöllinen Kelan ohjeiden tarkistaminen kannattaa, sillä vuosittaiset muutokset voivat yllättäen vaikuttaa tukimäärään.
Vastaavat tulorajat koskevat myös opintotuen tulorajoista, joten kannattaa tarkistaa molempien etuuksien rajat.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko asumistukea voi saada, jos tulot ylittävät tulorajan?
Jos tulot ylittävät tulorajan, tuki pienenee perusomavastuun mukaisesti. Perusomavastuu on 42 prosenttia tulorajan ylittävästä tulosta, mikä tarkoittaa, että jokainen ylimääräinen euro vähentää tukea 42 sentillä. Tuki voi lakata kokonaan, jos määrä jäisi alle 15 euron kuukaudessa.
Miten asumistuki lasketaan?
Asumistuen määrä lasketaan kaavalla: (kohtuulliset asumismenot × 80 %) – perusomavastuu. Perusomavastuu on 42 prosenttia tulorajan ylittävästä kuukausitulosta. Lopputulos on tuki, joka maksetaan suoraan tilillesi, jos se ylittää 15 euroa kuukaudessa.
Täytyykö asumistukea hakea uudelleen vuosittain?
Ei välttämättä. Kela tarkistaa tulot automaattisesti verohallinnon tiedoilla, mutta hakijan on ilmoitettava suurista muutoksista itse. Jos olosuhteet pysyvät ennallaan, Kela tekee päätöksen automaattisesti ilman uutta hakemusta. Muutto, tulonmuutos tai ruokakunnan koon muutos vaatii aina uuden hakemuksen.
Voiko asumistukea saada takautuvasti?
Kyllä, enintään kuuden kuukauden ajalta, jos haet heti kun tilanne muuttuu. Esimerkiksi työttömyyden alkaessa voit hakea tukea takautuvasti, mutta viivästynyt hakemus voi menettää takautuvat kuukaudet. Ilmoita muutoksista viipymättä välttääksesi takaisinperintäriskin.
Miten asumistuki vaikuttaa toimeentulotukeen?
Asumistuki lasketaan bruttotuloksi toimeentulotukea haettaessa, mikä tarkoittaa, että se vaikuttaa toimeentulotuen määrään. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, joten Kelan asumistuki vähennetään ensin laskelmasta ennen toimeentulotuen hakemista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suuri asumistuki voi pienentää toimeentulotukea tai estää sen saamisen kokonaan.
Missä kunnissa tulorajat ovat korkeimmat?
Tulorajat ovat korkeimmat suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, koska korkeammat vuokratasot edellyttävät suurempia hyväksyttäviä asumismenoja. Pienemmissä kunnissa tulorajat ja enimmäismenot voivat olla selvästi pienempiä, koska vuokrataso on matalampi. Kela julkaisee kuntaryhmäkohtaiset rajat verkkosivuillaan.
Mitä tapahtuu, jos en ilmoita tulonmuutoksesta?
Liikaa maksettu tuki peritään takaisin, ja viivästyneestä ilmoituksesta voi seurata myös sanktioita. Kela seuraa verohallinnon tietoja, joten suuri tulonmuutos huomataan viimeistään seuraavassa vuositarkistuksessa. On siis kannattavampaa ilmoittaa muutoksesta itse kuin odottaa Kelan huomaavan eron.